Ilari Kallio bloggaa: Ohittaako Ranska Suomen paikallisen sopimisen sallimisessa?

10.05.2017

Ranskan presidentiksi valittu Emmanuel Macron lupasi vaalikampanjansa aikana toteuttaa lukuisia työelämäuudistuksia ja tervehdyttää Ranskan julkista taloutta. Uudistuksiin onkin aihetta, sillä maan kilpailukyky on heikko, työpaikkoja ei synny riittävästi ja taloudenpito on ollut vuosikymmenten ajan tehotonta. Rakenneuudistukset ovat tähän mennessä tyssänneet milloin mihinkin esteeseen – lopulta usein lakkoihin ja mellakointiin.

Macronin vaaliohjelman uudistukset ovat kunnianhimoisia. Näistä yksi tärkeimmistä on paikallinen sopiminen eli ranskalaisten tulee sallia sopiminen ”lähempänä maanpintaa”.

Suunnitelman mukaan työlainsäädäntö muodostaisi edelleen perustan työsuhteen ehdoille, mutta palkasta, työajasta ja muista työsuhteen yksityiskohdista sovitaan yrityksissä selvästi nykyistä laajemmin. Näin purettaisiin työmarkkinoiden jäykkyyksiä ja parannettaisiin työllisyystilannetta.

Yrityskohtaisen työehtosopimuksen työnantaja voisi Macronin mallissa solmia työntekijöitä edustavien ammattiyhdistysten kanssa tai sopimuksesta äänestettäisiin työpaikalla. Vain, mikäli yrityskohtaista sopimusta ei saada aikaan, noudatettaisiin sektorin yleistä tessiä. Osana uudistusta henkilöstön edustajia koskevia säännöksiä yksinkertaistettaisiin. Macron kannustaa samalla työmarkkinajärjestöjä vähentämään sektorikohtaisten tessien määrää nykyisestä 600 alle sadan tessin. Rakenneuudistuksista, kuten työttömyysturvasta, keskusteltaisiin jatkossakin kansallisen tason työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Macronin agendalla on myös työnteon kannattavuuden parantaminen ja kannustinloukkujen purkaminen mm. verokiilaa pienentämällä.

Ennen kuin joku väittää Macronin ohjelman olevan täynnä pelkkää kylmää talousliberalismia ja unohtavan yksityisten ihmisten tarpeet, pidetään mielessä, että hän haluaa parantaa työttömyysturvan kattavuutta ja lisätä koulutusmahdollisuuksia. Toivotan onnea Macronille, tehtävä ei ole yksinkertainen. Loppuun pikku juttu – löytyisikö Macronin suunnitelmista harkitsemisen arvoisia ideoita myös meille? Vaikkapa niistä paikallisen sopimisen tavoista.