Kasper Sass: Suomen liiketoimintaympäristön kilpailukyvyssä on parantamisen varaa
Euroopan kilpailukykyä koskeva keskustelu kulminoituu tällä hetkellä liialliseen sääntelyyn, jota pyritään karsimaan Von der Leyenin toisen komission voimin. Sääntely muodostaa osan niin Euroopan kuin myös Suomen liiketoimintaympäristön kilpailukyvystä.
OECD seuraa kansainvälisesti eri maiden liiketoimintaympäristöä. Vuonna 2019 toteutetussa kansainvälisessä vertailuissa Suomi sijoittui listan yläpäähän – sijalle 20/190. Ensisilmäyksellä Suomen liiketoimintaympäristö on siis varsin kilpailukykyinen. Tarkemmassa tarkastelussa tilanne ei kuitenkaan ole näin ruusuinen. Kun liiketoimintaympäristön arviointi rajataan Suomen kovimpiin kilpailijamaihin, oli Suomen suoritus verrokkimaista heikoin (ks. taulukko 1).
Taulukko 1
OECD, Ease of Doing Business rankings
Taulukosta 1 voidaan havaita, että Suomi suoriutui heikoimmin sopimusten täytäntöönpanossa, rajat ylittävässä kaupankäynnissä ja kiinteistöjen rekisteröinnissä. Rakennuslupien käsittelyssä, luoton saamisessa ja vähemmistöosakkeenomistajien suojelussa Suomen sijoitus oli toiseksi heikoin. Kuudella osa-alueella kymmenestä Suomen suoritus oli siis heikoin tai toisiksi heikoin.
Herää kysymys siitä, että miksi sijoituksemme on näin kehno? Meillä Suomessa on kuitenkin ollut mahdollisuus rakentaa oikeusjärjestelmäämme ja pääomamarkkinoitamme huomattavasti pidempään kuin Baltian mailla, jonka lisäksi olemme voineet ottaa mallia suorituskykyisten hyvinvointivaltioiden kehityksestä vierellämme. Lähestyvän puoliväliriihen alla luonnollinen jatkokysymys lieneekin: mitä liiketoimintaympäristömme parantamiseksi voitaisiin tehdä?
Yksi kustannustehokkaimmista keinoista olisi varmastikin purkaa tai vähintään keventää tarpeetonta byrokratiaa aiheuttavaa kansallista lainsäädäntöämme. Tämä voi kohdistua edellä mainittuihin osa-alueisiin tai muihin sääntelykokonaisuuksiin. Esimerkiksi, koska maantieteellinen sijaintimme ei ole valmistavan teollisuuden kannalta Pohjoismaista kilpailukykyisin, tätä puutetta voidaan paikata kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvuudella. Digitaalisiin palveluihin perustuvan toimintaympäristön parantamisessa merkitykselliseksi saattaa puolestaan muodostua esimerkiksi rahoitusta, tietosuojaa tai kansainvälisiä osaajia koskevan sääntelyn kehittäminen.
On hyvä pitää mielessä, että toimiva liiketoimintaympäristö on monen osatekijän summa ja että globaalissa liikemaailmassa sekä positiiviset että negatiiviset uutiset kiertävät nopeasti, mutta mielikuvat säilyvät. Olipa kyse sitten osaavasta työvoimasta tai sujuvista viranomaisasioista – tärkeää on positiivinen kokonaiskuva, jonka luominen on suomalaisten viranomaisten ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteispeliä.