Kati Ruohomäki bloggaa: Brexit vaikuttaa myös EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan

Iso-Britannian ero EU:sta kiristänee pienempien jäsenmaiden päästövähennystavoitteita vuodelle 2030. Myös Pariisin ilmastosopimuksen eteneminen hidastunee ainakin EU:n osalta, arvioi EK:n energia- ja ilmastoasiantuntija Kati Ruohomäki.

Asiantuntija Kati Ruohomäki seuraa energia-, ilmasto- ja materiaalitehokkuusteemoja.

EU:n energiaunionissa on menossa työntäyteiset vuodet, sillä vuoteen 2030 asti ulottuvaa lainsäädäntöä valmistellaan ahkerasti. Brexit tulee väistämättä viivästyttämään tätä työtä, ja lisää näin yritysten epävarmuutta ja varautumisen vaikeutta yleisen taloudellisen epävarmuuden kasvamisen lisäksi.

Vaikutukset ulottuvat tietenkin myös Suomeen, jos ja kun epäselvyys tulevista tarvittavista energia- ja ilmastotoimista 2020 jälkeen jatkuu pitkään. Suomi valmistelee kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, eikä EU-päätösten viivästyminen ainakaan helpota tätä hanketta.

Kansainvälisesti Brexitillä on vaikutuksensa myös Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointiin, mutta sopimuksen hyväksymiseen tarvittavat 55 maata ja 55 %:n osuus päästöistä löytynee ilman EU-maiden yhteistä ratifiointiakin. Suurin vaikutus UK:n irtautumisella onkin juuri tähän – miten EU:n ratifiointi etenee, kun Iso-Britannian eroamisprosessi kestää joka tapauksessa ainakin syksyyn 2018?

Kolmen viikon päästä (20.7) komission pitäisi ehdottaa päästövähennysten ns. taakanjakoa jäsenmaille koskien päästökaupan ulkopuolisia sektoreita eli liikennettä, talokohtaista lämmitystä, maataloutta, jätehuoltoa ja tiettyjä teollisuuskaasuja. Iso-Britannia oli ottamassa keskimääräistä enemmän vähennysvelvoitetta itselleen, joten tämä ison ”taakanjakajan” nyt poistuessa jää nyt tekemistä enemmän muille, myös Suomelle. Saksa ja Ranska ovat jo aiemmin ilmoittautuneet maksimivähennyksen (- 40 %) ottajiksi UK:n tapaan, joten heiltä ei voi enempää vaatia. Lisävähennyspaine kohdistuu siis myös Suomeen ja meillä erityisesti liikenteeseen ja maatalouteen, joissa päästöjen vähentäminen on joka tapauksessa haasteellista.

EU:n päästökaupassa päästöoikeuden hinta romahti hetkessä 20 % 4,80 euron tasolle. Päästöoikeuspörsseissä näkyi siis sama reaktio kuin osakepörsseissä eri puolilla maailmaa. Päästökaupassa joudutaan mahdollisesti asettamaan päästökatto uudelleen, jos UK vie oman osansa päästöistä mukanaan, eikä liity takaisin EU:n päästökauppaan esimerkiksi Norjan tavoin.

Neljännen päästökauppakauden 2021-2030 uudistuksissa tähän asti kuullut painotukset saattavat muuttua sekä neuvostossa että parlamentissa. Iso-Britannia on esittänyt neuvostossa Ranskan kanssa ilmaisjaon porrastamista neljään luokkaan (ns. tiering) komission kahden portaan sijaan. Samoin parlamentin ympäristövaliokunta ENVIssä raportoijana olevan britti Ian Duncan (ECR-ryhmä) on profiloitunut neliportaisen ilmaisjaon tukijaksi. Duncan on jo jättänyt erohakemuksensa raportoijan tehtävästä, joten seuraajasta sekä hänen näkemyksistään spekulointi käy kiivaana. Uusi raportoija saattaa tulla Puolasta, koska Puolalla on seuraavaksi eniten edustajia ECR-ryhmässä UK:n jälkeen. ENVI-valiokunta äänestää muutosehdotuksista joulukuussa.

Toivottavasti EU ei nyt halvaannu energiaa ja ilmastoa koskevien uudistustensa kanssa, vaan 2030 -lainsäädäntö saadaan vietyä onnistuneesti maaliin tulevista eroneuvotteluista huolimatta.