Kilpailukyky on uuden komission agendalla – toteutus ratkaisee

Nyt on viime hetki pelastaa koronan ja valtiontukien runtelemien Euroopan talouden toimivuus ja kilpailukyky, kirjoittavat Päivi Wood ja Timo Vuori Kauppalehdessä 29.72024.

Jatkokauden saaneen Ursula von der Leyenin poliittisen ohjelman esittelyssä korostuivat EU:n kilpailukyky ja turvallisuus. Elinkeinoelämä odottaakin, että EU vahvistaa aidosti sisämarkkinoita sekä varmistaa kauppadiilien avulla pärjäämisemme globaalissa kilpailussa. EU:n on uudistettava talouden kasvulääkkeitään, sillä viime vuosina kilpailijamaat ovat kirineet EU:n ohi. EU:sta on tullut valtiovetoinen sääntelytalous.

Nyt on viime hetki pelastaa koronan ja valtiontukien runtelemien Euroopan talouden toimivuus ja kilpailukyky.

Yhteistyö tehokkain ase

EU:n on uskallettava vahvistaa sisämarkkinoiden dynaamisuutta aidosti markkinaehtoisia ja teknologianeutraaleita ratkaisuita edistämällä sekä kaupan esteitä ja ristiriitaista sääntelyä karsimalla. IMF:n mukaan täten voitaisiin saavuttaa yli viiden prosentin bkt-kasvu EU:ssa.

Tuleva komissio haluaa vähentää yritysten raportointivelvoitteita ja hallinnollista taakkaa sekä parantaa pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn vaikuttavan lainsäädännön laatua. Näiden osalta on siirryttävä sanoista tekoihin ja jäsenmaiden on myös sitouduttava tavoitteisiin.

EU:sta on tehtävä aidosti investointeja vauhdittava yhteinen markkina, joka varmistaa eurooppalaisyritysten kyvyn pärjätä globaalissa kilpailussa, mutta myös houkuttelee kansainvälisiä investointeja, pääomaa ja osaajia.

Esimerkiksi EU:n panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat jääneet jälkeen ja investointikuilu Yhdysvaltoihin on entisestään kasvanut.

Kilpailukyvyn rakentamisessa EU katsonut liiaksi sisäänpäin unohtaen ulkoiseen kilpailukyvyn. EU-maat ovat kilpailleet toisiaan vastaan tavalla, joka on heikentänyt niiden pärjäämistä globaalissa kilpailussa.

Vasta viime aikoina on havahduttu tarpeeseen yhdessä vahvistaa EU:n toimia strategisesti tärkeitä aloilla kuten televiestintä-, puolustus- ja energiateollisuus.

Epävarmuudessa EU-maat ovat alkaneet sooloilemaan valtiontuilla, kun yhteistyö olisi tehokkain ase globaalissa kisassa.

Von der Leyenin komissio aikoo esittää uutta kilpailukykyrahastoa parantamaan investointeja strategisiin teknologioihin, minkä olisi aidosti uudistettava taloutta ja vahvistettava kilpailukykyä. Uuden rahaston avulla on päästävä eroon tukikilpailusta, kuten EK on omassa rahastomallissaan esittänyt.

Kilpailukykyä ei paranna sekään, että EU ei enää saa aikaiseksi viennin ja tuonnin turvaavia kauppasopimuksia.

EU on toki yhä 74 maan tärkein kauppakumppani, kun Kiinalla sama luku 66 ja USA:lla 33. Mutta tilanne voi muuttua, sillä EU:n erilaiset sääntely- ja suojatoimet ovat selvästi vaikeuttamassa kauppaa kolmansien maiden kanssa. EU koetaan nykyisin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi markkinaksi.

Fiksuja liikkeitä, ei jääräpäisyyttä

Tasavertaisen kilpailun ja talouden turvallisuuden nimissä tulevankin komissio on syytä tarvittaessa puuttua markkinoiden epäkohtiin. Se ei saa johtaa siihen, että eurooppalaisten yritysten asema maailmankaupassa heikkenee.

Strategisia kauppasuhteita on kehitettävä siten, että varmistamme kriittisten raaka-aineiden ja teknologian saamisen.

Kaipaamme uusia kauppadiilejä helpottamaan yritystemme pärjäämistä maailmanmarkkinoilla. Kauppapolitiikassa EU ei voi olla naiivi, mutta ei myöskään jääräpää.

Maailmantalouden murroksessa EU:n on varmistettava etunsa globaaleissa arvoketjuissa ja fiksusti edistettävä markkinaehtoisesti syntyviä alueellisia arvoketjuja.

EU:n kilpailukyvyn eväät löytyvät sisämarkkinoiden, kauppasopimusten ja talouden turvallisuuden fiksusta kehittämisestä.

Ursula von der Leyenin uudessa ohjelmassa on hyviä aloitteita, mutta käytännön toimet ja toteutus ratkaisevat onnistumisen.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 29.7.2024