Kriisi haastaa EU:n yhtenäisyyden – jäsenmaat keskeisiä toimijoita

Koronakriisin mittakaavan vähitellen paljastuttua on EU:ssa ryhdytty toimiin. Mitä EU-tasolla voidaan tehdä koronavirustilanteen talousvaikutusten lieventämiseksi?, kysyvät Janica Ylikarjula ja Santeri Suominen.

EU-budjetista irrotetaan 37 miljardin tukipaketti koronatoimiin. Summa ei ole suuren suuri EU-budjetin koon vuoksi. On kuitenkin hyvä, että nopeilla päätöksillä EU-budjetin liikkumavara hyödynnetään.

Tulevina viikkoina EU:n talousarviosta osoitetaan takuuna Euroopan investointirahastolle miljardi euroa. Sillä kannustetaan pankkeja myöntämään likviditeettiä pk- ja midcap-yrityksille.

Väliaikainen valtiontukikehikko on tarkoitus ottaa nopeasti käyttöön. Kehikolla tuetaan taloutta koronakriisin vaikutuksilta. Kaikki valtiontukipolitiikan joustot hyödynnetään, jotta jäsenmaat voivat mm. kompensoida koronatilanteen aiheuttamia suoria haittoja yrityksille. Komissio tulee tekemään jäsenmaiden ilmoittamista valtiontuista päätökset nopealla aikataululla.

Lisäksi komissio on ehdottanut, että ns. kasvu- ja vakaussopimuksen yleinen poikkeuslauseke (”epätavallinen tapahtuma, johon hallitus ei voi vaikuttaa”) otettaisiin käyttöön eli jäsenmaiden budjettisääntöihin tulisi lisäjoustoa.

Talouskysymyksissä EU:n suorat toimintamahdollisuudet ovat toistaiseksi olleet melko rajatut ja katse onkin kääntynyt jäsenvaltioihin ja Euroopan keskuspankkiin.

Tukitoimia maiden hallituksilta

Suomen hallitus on toteuttanut ensimmäiset tukitoimet ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet listan esityksistä, joilla pyritään helpottamaan yritysten tilannetta koronakriisissä. Yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi tarvitaan kuitenkin pikaisesti lisätoimia. EK on esittänyt hätäapupakettia yritysten kassakriisiin. Pohjoismaissa muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa toimet ovat olleet mittavat.

Euroopan keskuspankki ilmoitti 18.3. aloittavansa välittömästi 750 miljardin euron hätärahoituksen. ”Pandemic Emergency Purchase Programme” -nimellä kulkeva pelastusohjelma koskee niin valtioiden kuin yritystenkin velkaa. Ohjelma kestää niin kauan kunnes viruskriisi on selätetty eli ainakin vuoden loppuun. Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan EKP käyttää kaikkia tarpeellisia keinoja mandaattinsa puitteissa ja on valmis tarkastelemaan uudelleen itse luomiaan rajoitteita esim. valtioiden joukkovelkakirjojen ostojen suhteen. Ranskan presidentti Macron ennätti jo ilmoittamaan tukevansa EKP:n toimia.

Komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan koordinoimaan jäsenmaiden toimenpiteitä. Nyt jos koska jäsenmailta vaaditaan yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. EU:n ulkorajojen sulkemisella pyritään osaltaan välttämään sisärajojen sulkemiset. Tavoitteena on ollut yhtenäiset rajavalvontakäytännöt, mutta tässä ei ole toistaiseksi onnistuttu.

Tavarat saatava liikkeelle

Tavaraliikenteen on sujuttava kriisiaikoinakin. Vain siten varmistetaan, että välttämättömät hyödykkeet ovat niitä tarvitsevien saatavilla ja kolauksia talouteen voidaan tavaroiden liikkuvuuden osalta minimoida. Jo nyt on nähty pitkiä rekkajonoja esimerkiksi Puolan ja Saksan rajalla. Siksi toimet nopeutettujen kaistojen luomisesta tavaraliikenteelle rajoilla ovat erittäin tervetulleita. Nopea päätös siitä, että lentoyhtiöt saavat tilapäisesti jättää käyttämättä ennalta sovittuja lähtö- ja saapumisaikojaan lentoasemilla oli välttämätön.

EU-tasolla tehdään merkittävä yhteistyötä koronaviruksen torjunnassa, toteutetaan yhteishankintoja lääketieteellisissä vastatoimissa sekä rahoitetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, joka liittyy muun muassa taudin tutkimukseen, diagnosointiin ja rokotteisiin.

Fokus EU:ssa on nyt koronakriisiin liittyvissä toimenpiteissä. Muut asiat jäävät väistämättä taka-alalle.

Jo nähdyt toimet EU:ssa ovat olleet dramaattisia ja lisää todennäköisesti tarvitaan. Meidän on jatkuvasti pidettävä mielessä, että monet toimenpiteistä ovat väliaikaisia. Esimerkiksi työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusvapauksista ja sen keskeisiä lähtökohtia. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on myös oleellinen osa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa, sillä se mahdollistaa palveluiden viemisen oman maan ulkopuolelle ja laajan osaamispoolin hyödyntämisen. Niinpä näitä poikkeuksellisia toimia on pidettävä voimassa vain niin kauan kuin on välttämätöntä. Tätä edellyttää jo oikeusvaltioperiaatekin.