Lauri Lehmusoja: Avainhenkilöverolaki remonttiin
Maailman myllerryksissä moni kansainvälinen huippuasiantuntija harkitsee nyt uudelleen asuinmaataan. Suomen on oltava hereillä tässä kilpailussa. Ulkomailta tulevien asiantuntijoiden verosäännöt on uudistettava kilpailukykyisemmiksi ja laajennettava koskemaan myös paluumuuttajia.
Modernissa taloudessa aineettoman pääoman ja parhaiden uusien ideoiden arvo korostuu. Siksi kansainvälinen kilpailu keskittyy yhä enemmän korkeasti koulutettujen huippuasiantuntijoiden houkuttelemiseen.
Monissa maissa on käytössä erityisiä edullisia verosäännöksiä ulkomaisille asiantuntijoille. Suomessa avainhenkilölaki on vuodesta 1996 mahdollistanut ulkomaisille yli 5 800 euroa kuukaudessa ansaitseville erityisasiantuntijoille määräajaksi tasaveron normaalin progressiivisen palkkaverotuksen sijaan. Nykyisellään verokanta on 32 %, ja sitä on mahdollista soveltaa enimmillään seitsemän vuoden ajan.
Suomen veromallissa on kaksi ongelmaa, jotka merkittävästi haittaavat Suomen mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisesti liikkuvista asiantuntijoista.
Ensinnäkin Suomen avainhenkilölain tasaveromalli ei ole kansainvälisesti vertaillen kovin kilpailukykyinen, elleivät asiantuntijan vuositulot ole vähintään useiden satojen tuhansien eurojen suuruusluokassa. Näin kovatuloisia asiantuntijoita on vähän, ja yritysten kannalta aivan keskeisen tärkeää olisi ennemminkin tavanomaisella palkkatasolla olevien tutkimus- ja kehitysasiantuntijoiden ja muiden asiantuntijoiden verotuksen kilpailukykyisyys.
Tasaverosta tulisi siirtyä malliin, jossa avainhenkilön palkka verotetaan normaalisti progressiivisen veroasteikon mukaan, mutta tietty osa palkasta on verovapaata. Ruotsissa verovapaa osa on 25 %, ja samaa voitaisiin hyvin soveltaa myös meillä. Tällainen malli on kannustava kaikilla tulotasoilla, ja se voisi merkittävästi parantaa Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa parhaista asiantuntijoista.
Toinen ongelma on, että ulkomailta Suomeen palaavat Suomen kansalaiset on suljettu pois avainhenkilöverotuksen piiristä. Ulkomailla asuvia suomalaisia on sisäministeriön tietojen mukaan noin 300.000. Heihin lukeutuu huomattava joukko huippuasiantuntijoita, joiden paluurekrytointia meidän kannattaisi kaikin keinoin tavoitella.
Avainhenkilöverotuksen laajentaminen koskemaan myös pitkään ulkomailla asuneita Suomen kansalaisia olisi tähän tehokas keino.
Näillä uudistuksilla olisi mahdollista merkittävästi parantaa Suomen houkuttelevuutta korkeasti koulutettujen, kansainvälisesti liikkuvien huippuasiantuntijoiden työskentelymaana.
EK on Kasvun ReStart -julkaisussa helmikuussa 2025 ehdottanut avainhenkilölain uudistamista edellä kuvatusti. Ehdotimme myös kotimaisten työntekijöiden palkkaverotuksen ylimpien veroasteiden keventämistä nykyiseltä noin 60 %:n tasolta noin 50 %:iin. Katso näistä ja muista EK:n kasvuehdotuksista tarkemmin täältä.