Meidän on opittava elämään koronan kanssa
Suomi on kansainvälisessä vertailussa ollut tiukan rajoituspolitiikan maa läpi koronakriisin. Rajoituksia perusteltiin pitkään erityisesti tarpeella ehkäistä vakavia tautimuotoja ja näin suojata riskiryhmiä ja varmistaa sairaalakapasiteetin riittävyys. Näin pitää ollakin.
Keväällä 2021 alettiin useiden rajoitusten osalta yhä useammin toistaa, että ne voidaan purkaa, kun tautitilanne on kokonaisuudessaan hallinnassa ja väestössä on riittävä rokotuskattavuus. Enää ei juuri näekään argumentteja riskiryhmien suojaamisen ja sairaalakapasiteetin säilyttämisen puolesta, koska riskiryhmät on suojattu.
On siis selvää, että riittävä rokotuskattavuus on keskeisin keino ulos koronasta. Näin on kaikkialla. Virus jää hyvin todennäköisesti kiertämään väestöön, mutta korkean rokotuskattavuuden maissa se ei leviä enää niin tehokkaasti ja rokotussuoja pitää huolen siitä, että vakavat tautimuodot kyetään kohtuullisen hyvin ehkäisemään. Tuoreet tutkimustulokset (HS 15.6.2021) osoittavat tämän: englantilaistutkimuksen mukaan ensimmäinen annos Pfizer-Biontechin rokotetta vähensi sairaalahoitoon joutumisen riskiä 94 % ja kaksi annosta 96 %. Näin siis myös sairaalakapasiteetti tulee turvatuksi aikaisempaa paremmin.
Koska korkea rokotuskattavuus on keskeisin keino välttää vakavat tautimuodot, se on myös keino tuoda riski hyväksyttävälle tasolle. Asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että uusia tautitapauksia se ei kokonaan voi ehkäistä, mutta voidaan myös kysyä, voiko tämä ylipäätään olla mahdollista. Jos voimme luottaa siihen, että vakavien tautitapausten määrä pysyy todennäköisesti pienenä ja sairaalakapasiteetti on näin turvattu, tilanne alkaa muistuttamaan yhä enemmän kausi-influenssan vaikutusta yhteiskunnassa. Arvioiden mukaan kausi-influenssaan kuolee vuosittain noin 500 – 2000 suomalaista. Koronaan on kuollut tähän mennessä hieman alle tuhat.
Jotta ei tulisi väärinymmärryksiä, emme väitä, että korona ja kausi-influenssa ovat yhtä vaarallisia. Sitä ne eivät ole, vaan korona uutena biologisena uhkana on ollut kiistatta vaarallisempi. Mutta nyt olemme jo oppineet sitä, miten virus käyttäytyy. Terveydenhuollossa osataan reagoida hoidollisin keinoin aiempaa paremmin. Ylläpidettävällä rokotussuojalla mahdollisine tehosterokotuksineen ja hygieniatoimilla sen vakavat tautimuodot ovat tutkimusten mukaan melko hyvin hallittavissa.
Suomessa on nyt tehtävä kaikki voitava rokotuskattavuuden eteen, jotta taloutta, elinkeinovapautta, työllisyyttä sekä sosiaalisia suhteita ja oikeuksia vahingoittavat rajoitukset voidaan jatkossa välttää. Meidän on hyväksyttävä se, että koronaa esiintynee, mutta meidän on myös välttämätöntä oppia tulemaan koronan kanssa toimeen ilman, että suljemme yhteiskunnan. Elämä ja terveys ovat erittäin tärkeitä, suojeltavia arvoja, ja siksi on välttämätöntä löytää riittävä tasapaino kaikkien suojeltavien arvojen välillä.