Menestyksekäs tulevaisuus vaatii menneisyyden ymmärtämistä
Jotta voimme rakentaa ja ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota, on syytä ymmärtää, mitä se vaatii. Nyky-Suomi ei ole syntynyt sattumalta vaan on vaatinut päätöksiä ja tekoja – ehkä myös hieman onneakin. Päätöksiä ja tekoja kaipaamme nytkin.
Venäjä käy raakalaismaista hyökkäyssotaa Ukrainassa ja pyrkii tuhoamaan Ukrainan kansallistarinaa. Tämä on herättänyt monet pohtimaan omaa kansallistarinaamme. Idea Suomesta itsenäisenä valtiona otti vauhtia 1890-luvulla. Sibeliuksen Kullervo-sinfonian kantaesitys tapahtui vuonna 1892. Jos laitamme maamme kannalta merkittävimpiä tapahtumia tuosta hetkestä tähän päivään, voidaan ne laskea suunnilleen kahden käden sormilla itsenäisyydestä alkaen. Listauksen päästä löytyy NATO-hakemus, joka oli merkittävin muutos sitten EU-jäsenyyden vuonna 1995.
Miksi on hyvä tiedostaa tämä ja miten tämä liittyy Suomen talouteen? Kun katsomme talouskasvua asukasta kohden, erottuu Nokian nousu 1990-luvulta aina finanssikriisin asti. Telemarkkinoiden avaaminen loi pohjan, johon suomalainen insinööriosaaminen yhdistyi. Onnistuimme myös välttämään Nokian myynnin. Jokainen voi pohtia, miltä Suomi näyttäisi nyt, jos Nokian nousua ei olisi Suomessa tapahtunut.
Elämme parhaillaan suurta energiamurrosta kohti puhtaampaa energiantuotantoa. Suomella on tässä erityinen asema, sillä tuulivoimatuotannon olosuhteet ovat meillä Euroopan parhaimmistoa. Runsas tuulivoima on edellytys puhtaan vedyn tuotannolle, jossa Suomi tavoittelee merkittävää roolia koko EU:ssa. Myös sähkömarkkinat toimivat nykyisin hyvin juuri markkinoiden avaamisen ansiosta. Vuonna 1995 sähkömarkkinoita avattiin Suomessa kilpailulle. Ilman tuota päätöstä ja markkinataloutta emme olisi nykyisessä hyvässä tilanteessa.
Sekä Nokian että sähkömarkkinoiden esimerkit osoittavat, että markkinamekanismin toimivuus on hyvinvointia lisäävä. Tästä herää kysymys. Kun olemme ottaneet merkittäviä askeleita länteen EU- ja NATO-jäsenyyden suhteen, olemmeko kaikilta yhteiskunnan osilta siirtyneet riittävästi länsimaaksi? Ymmärrämmekö Suomessa riittävästi markkinatalouden ja yksityisen pääoman hyvinvointia lisäävää vaikutusta kuten muissa länsimaissa? Katsomme yhä liikaa asioita uhkien emmekä mahdollisuuksien kautta.
Miksi tätä on erityisen tärkeää pohtia juuri nyt? Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Syntyvyys on painunut alas ja lasten fyysinen kunto on heikentynyt. Samaan aikaan rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntaamme velkarahoituksen turvin. Tätä on jatkunut jo 15 vuotta eikä loppua ole näköpiirissä. Olemme isojen päätösten edessä. Mutta onneksi meillä on mahdollisuuksia. Suomi houkuttaa Aasiasta työikäisiä ihmisiä, jotka auttavat huoltosuhteeseemme. Energiamurros uudistaa teollisuuttamme. Suurvaltojen väliset jännitteet lisäävät kysyntää puolustus- ja digiosaamisellemme. Jos saisimme julkisen talouden tulevaisuudenkuvan uskottavalle uralle kasvuedellytykset turvaten, vahvistuisi luottamus tulevaisuuteen. Meidän pitäisi pystyä siihen. Ukrainalaiset tekevät maansa eteen tällä hetkellä huomattavasti suurempia uhrauksia. Näinä historiallisina aikoina meidänkin pitää pystyä parempaan, jotta Suomen menestystarina jatkuu.