Mika Susi: Luotatko leivänpaahtimeesi?

Digitalisaatio ja teollinen internet (Internet of Things, IoT) saavat nyt osakseen suurta huomiota. Markkinoilla vallitsee vankka yksimielisyys siitä, että tulevaisuus on digitalisaatiossa ja älykkäissä verkottuneissa laitteissa, olipa kyse teollisuuden tuotantojärjestelmistä tai kuluttajatuotteista ja -palveluista.

Teollinen internet luo valtavasti taloudellisia mahdollisuuksia, mutta kaiken keskellä on hyvä pohtia myös sen turvallisuutta. Turvallisuus on tärkeä osa kehitystä ja keskustelu siitä on jo alkanut, tosin keskustelu on ollut melko vaimeaa asian tärkeyteen nähden ja painottunut teknisiin seikkoihin.

Turvallisuus nousee arvoon arvaamattomaan, kun tuotanto, tuotteet ja palvelut linkittyvät yhä tiiviimmin toisiinsa sekä yksilöiden digitaalisiin identiteetteihin ja arkeen. Tarpeet turvallisuuteen ovat ilmeisiä, mutta tunnistammeko ne oikein?

Tutkimusten mukaan teollisen internetin tuotteet ovat valitettavan usein jääneet ilman turvallisuusominaisuuksia. Se aiheuttaa kasvavaa huolta − ja syystä. Vai miltä kuulostaisivat tietoverkkoihin kytketyt ja osana niitä toimivat autot, lentokoneet tai terveydenhuollon laitteet ilman turvallisuusominaisuuksia?

Turvallisuutta ei pitäisi nähdä liiketoimintaa vaikeuttavana elementtinä eikä sitä saisi sellaiseksi rakentaa, vaan sen pitäisi olla lähtökohtaisesti osa laadukkaita tuotteita niiden koko elinkaaren ajan. Markkinat alkavat jo osoittaa, että teollisen internetin ratkaisujen turvallisuuteen kannattaa panostaa myös liiketaloudellisesti.

Tasapainoilu nopean teknologisen kehityksen antamien mahdollisuuksien ja turvallisuuden välillä on väistämätöntä. Teollisen internetin tuotteita kehittää ja tuottaa iso kirjo toimijoita, jotka eivät aina välttämättä tunnista turvallisuutta osaksi tuotetta tai palvelua.

Turvallisuuden aiheuttamat kustannukset tai tekniset haasteet voidaan nähdä liian suurina saavutettaviin hyötyihin verrattuna. Tällöin tarvitaan syvällistä osaamista sekä kykyä löytää luovia ratkaisuja. Tällaiseen osaamiseen kannattaa panostaa myös Suomessa, sillä alan globaali kilpajuoksu on kovaa ja armotonta.

Se, joka löytää toimivimmat ratkaisut ensimmäisenä, korjaa suurimman potin. Myös tutkimuksen ja yritysmaailman tiivis yhteistyö nousee yhä tärkeämpään rooliin. Samalla viranomaisten toiminnan ja laadukkaan sääntelyn kehittäminen muuttuu yhä vaikeammaksi.

Tavallinen kuluttaja ei välttämättä ole kovin huolissaan siitä, osallistuuko hänen verkottunut leivänpaahtimensa, pesukoneensa tai autonsa joskus palvelunestohyökkäykseen. Se voi toki olla kiusallista laitteen tuottajalle, markkinoijalle ja tietenkin hyökkäyksen kohteelle.

Sen sijaan kuluttajaa voi huolestuttaa, toimivatko laitteet turvallisesti arkipäivässä. Mitä tietoa ne hänestä keräävät, mihin sitä käytetään ja pysyykö tieto turvassa?

Turvallisuus kuuluu olennaisesti digitalisoituvaan ympäristöömme. Verkottuneessa yhteiskunnassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään koneista, laitteista ja sensoreista, vaan keskiössä ovat edelleen ihmiset, heidän turvallisuutensa ja yksityisyytensä.

Digitaalisessakin maailmassa turvallisuus on yhä tunne, joka edellyttää luottamusta. Rakennetaan siis sitä.