Miksi eläkeuudistus on välttämätön?

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut seuraavaksi eläkeuudistukseksi ovat käynnissä. Mutta miksi uudistusta tarvitaan?

Vesa Rantahalvari, EK

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhtenä keskeisenä oletuksena oli Eurostatin vuoden 1990 arvio elinajan kehityksestä. Tämä kehitysarvio on osoittautunut vääräksi. Uudempien ennusteiden mukaan elämmekin vuosikausia pitempään kuin Eurostat oletti yli kaksi vuosikymmentä sitten. Tämä on inhimillisesti katsoen ilouutinen. Sen sijaan se on myrkkyä eläkkeiden rahoituksen riittävyydelle, koska eläkkeellä oloaika pitenee. Tähän on pakko vastata tavalla tai toisella.

Siihen ei fiksua vastata eläkemaksun nostolla. Se heikentäisi talouskasvua ja veisi työpaikkoja.  Järkevällä eläkeuudistuksella maksunkorotukset on vältettävissä. Eläkekysymysten asiantuntijaryhmäkin (ns. Pekkarisen ryhmä) suosittaa, että eläkemaksun noston sijaan pitää tarkistaa eläketasoja ja eläkeikää.   

Julkisen sektorin tulot eivät riitä mitenkään menojen kattamiseen. Työeläkesysteemi on yksi rahoituskriisin aiheuttaja. Eläkejärjestelmää uudistamalla voidaan auttaa tulojen ja menojen tasapainottamisessa. Yhteiset tavoitteet toteuttava eläkeuudistus hoitaisi neljäsosan rahoitusongelmasta. Ilman tätä kaikki leikkaukset jouduttaisiin tekemään muista etuuksista ja palveluista. Se sattuisi varmasti kipeämmin kuin eläkeuudistus.

Taloudenpidon pitää olla uskottavaa. Yritykset eivät investoi maahaan, joka ei hoida asioitaan. Suomi saa edelleen lainaa halvalla korolla. Tämä loppuu, jos luotottajat alkavat epäillä velallisen kykyä maksaa lainansa takaisin. Luottoluokittajat olettavat, että uskottava eläkeuudistus tehdään pikapuolin.

Maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet siihen, että eläkkeelle siirrytään keskimäärin vähintään 62,4-vuotiaina vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite ei ole saavutettavissa ilman merkittäviä lisätoimia. Näpertely ja pehmokeinot eivät yksinkertaisesti riitä. Uudistuksesta vaaditaan uskottavuutta.   

Väestön vanheneminen ei koske yksin Suomea. Lähes kaikki länsimaat ovat samankaltaisen pulman edessä. Ne ovat kuitenkin toimineet ja nostaneet vanhuuseläkeikää merkittävästikin. Jos nykytila säilyy, kuulumme jatkossa samaan ryhmään Slovakian, Slovenia, Bulgarian ja Ruotsin kanssa mataline eläkeikinemme. Emme kai ole tässä suhteessa heikompia tai huonompia kuin EU:n jäsenmaiden enemmistö?

Ensi syksyyn mennessä selviää, millaiseen ratkaisuun työmarkkinajärjestöt päätyvät. Odotukset ovat ainakin suuret. Niin pitää ollakin.

Vesa Rantahalvari
johtava asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK