Riikka Heikinheimo: Miljardien investoinnit tarvitsevat tekijänsä
EK:n maaliskuussa avaama dataikkuna listaa Suomessa vireillä olevia vihreän siirtymän kasvavia investointeja. Maaliskuussa luku oli 15 miljardia, nyt luku on jo lähes 40 miljardia. Silti tulevaisuuden ratkaisuista on olemassa vasta murto-osa. Tarve on vielä suurempi. Tarvitaan valtava määrä osaamista investointien suunnittelussa ja erityisesti niiden toteuttamisessa. Ammatillinen osaaminen tulee olemaan tärkeässä roolissa etenkin rakentamisvaiheessa, mutta myös tuotantovaiheessa.
Alkavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa linjataan myös koulutukseen ja osaamiseen liittyvistä asioista. Pystyvätkö hallituspuolueet pitämään talouden sopeutuspaineissa kiinni lupauksistaan olla leikkaamatta koulutuksesta ja tekemään parlamentaarisesti sovitut lisäykset osaamiseen ja TKI-rahoitukseen?
Tärkeintä on lähteä siitä, että toimintaympäristö on muuttunut, nopeammin ja yllättävämmin kuin halusimme. Muutos alkoi covid-19 pandemiasta ja sai lisävauhtia Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Suomalaiselle osaamiselle aukesi isoja mahdollisuuksia, myös vientiin. Tässä tilanteessa turvamme on hyvä ja joustava koulutusjärjestelmä, joka kykenee reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Totta edelleen on, että suomalainen yhteiskunta ei pyöri ilman ammatillista osaamista. Uudet ideat ja teknologiat eivät siirry ilman heitä hyviksi käytännöksi ja arjeksemme.
Koulutuspolitiikassa on reagoitava nykyiseen tilanteeseen ja katsottava tulevaisuuteen. Koska vauhti on kovaa ja muutos valtava on kuultava elinkeinoelämää, sillä tilastot kertovat menneestä. Viestimme voi tiivistää kolmeen pointtiin.
Tärkein viestimme on koulutuksen laatu. Siitä ei voi tinkiä millään koulutusasteella. Eniten huomiota kaipaa perusaste, koska kaikki tuleva nojaa siellä luotuun pohjaan.
Toiseksi muistutamme hyvän ammatillisen koulutuksen tärkeydestä. Näiden osaajien turvin arki pyörii ja myös dataikkunamme listaamat investoinnit ja palvelut toteutuvat käytännössä. Kasvun toteuttamiseen tarvitsemme mittavan lisäyksen maahanmuuttoon. Tavoitteemme on kaksinkertaistaa työhön johtava maahanmuutto ja lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää.
Kolmas viestimme liittyy korkeakoulutukseen. Tarvitsemme laadukasta korkeakoulutusta esimerkiksi kehittämään ja johtamaan uuden luomista. Se johtaa tulevaisuuden investointeihin ja palveluihin sekä yhteiskuntamme kehittymiseen kohti kestävää taloutta. Kansallinen tavoite saada puolelle ikäluokasta korkeakoulututkinto on hyvä. Siihen olemme sitoutuneita, vaikka tavoitteen saavuttaminen ei tulekaan olemaan helppoa laskevilla syntyvyysluvuilla. Jatkuva oppiminen tulee olla enemmän sääntö kuin poikkeus kaikilla koulutustasoilla. Myös oppilaitosten tulee pysyä mukana muutoksessa.
Suomi on pieni avotalous, jonka kannattaa olla myös itsekäs. Suomessa kehitetyt uudet teknologiat ja prosessit kannattaa viedä ensimmäisenä käytäntöön täällä ja rakentaa arvontuottoa mahdollisimman pitkälle Suomessa. Käyttöönotto osoittaa toimivuuden, ja kun kyseessä ovat poikkeuksetta vihreän kasvun ratkaisut, viemme omaa yhteiskuntaamme eteenpäin. Hiilikädenjäljen kasvattamiseksi on enemmän ja isompia kokonaisuuksia vientiin. Emme ole vain osaamisen alkutuottaja vaan pilottimarkkina ja uudistumaan kykenevä esimerkki.