Mitä odottaa EU:n monivuotiselta rahoituskehykseltä TKI:n osalta?
Euroopan komissio on julkaisemassa heinäkuussa esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Osana MFF-kehystä on pohdinnassa myös tulevan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan EU-tasoinen rahoitus.
Esitys on erittäin tärkeä, koska rahoituksella on keskeinen rooli siinä, miten EU pystyy politiikkatavoitteitaan toimeenpanemaan ja kuinka se onnistuu uudistumaan historiansa taitekohdassa. Toiveena on yksinkertaisempi ja selkeämpi rahoituskehys, josta päällekkäiset toiminnot on poistettu ja rahoituksen hakeminen on asiakkaalle selkeää.
Yhtenä kysymyksenä on poreillut, säilyykö tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan 10. puiteohjelma (nykyisin Horisontti Eurooppa) erillisenä kokonaisuutena pilareineen vai sulautuuko se osaksi komission jo aiemmin julkaisemaa kilpailukykyrahastoa. Ilmassa on huhuja, vuotoversioita dokumenteista, poliittista vääntöä ja myös valtataisteluja.
Viimeisimmän tiedon mukaan uuden tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan puiteohjelman on määrä säilyä itsenäisenä kokonaisuutena. Ohjelmassa tulee olemaan erilliset pilarit tieteen ja perustutkimuksen (pilari I), teollisen yhteistutkimuksen (pilari II) ja kasvua tukevan pääomittamisen (pilari III) sekä koheesiotoimien (pilari IV) rahoittamiseksi. Nykyisellä puiteohjelmalla on oma lainsäädäntönsä, mutta tällä hetkellä käydään keskustelua siitä, voidaanko kilpailukykyrahastolle – jonka yhteyteen puiteohjelma jollain tavoin sijoittuu – ja puiteohjelmalle kirjoittaa yhteinen lainsäädäntö. Yhteinen lainsäädäntö olisi tärkeä askel kohti asiakaslähtöisempää ja selkeämpää rahoituskehystä. Myös teollisuudelle tärkeän pilari II:n on ennustettu muuttuvan merkittävästi. Mutta miten, ja mitä tapahtuu yritysrahoituksen osalta kilpailukykyrahaston puolella, on vielä epäselvää.
EK on alusta asti tukenut vahvaa erillistä puiteohjelmaa pilareineen. Erityisesti pilarit I-III ovat tärkeitä tuloksekkaan TKI-toiminnan kannalta. Eurooppa tarvitsee vahvoja, innovatiivisia yrityksiä, joiden erinomaisuuteen perustuva rahoitus on turvattava. Tämä tarkoittaa vahvaa pilari II:ta tai toimivaa rahoitusta kilpailukykyrahaston puolelta. Tähän liittyy myös ajatuksemme skaalata suomalainen veturirahoitusinstrumentti EU-tasolle. Ajatus on herättänyt paljon kiinnostusta Brysselissä, sillä veturirahoituksen toimivuus on todistettu. Veturiekosysteemien skaalautuminen EU-tasoiseksi olisi hyvä askel Euroopalle tärkeiden sisältöjen kehittämisen kiihdyttämiseksi ja talouskasvun luomiseksi.
Heinäkuussa ei vielä julkaista kaikkia yksityiskohtia rahoituskehyksestä. Yksityiskohtaisemmat esitykset tulevat syksyn aikana. Selvää on se, että Brysselin lomakauden jälkeen alkaa kiireinen syksy eurooppalaisessa TKI-politiikassa.