Ennakkotietoa MFF-rahoituksesta – näin EU:n monivuotinen rahoituskehys uudistuu

Komissio julkistaa heinäkuussa esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework 2028 – 2034, MFF). Mistä on kyse – miksi MFF on niin merkityksellinen Euroopan ja myös Suomen taloudelle, turvallisuudelle ja tulevaisuudelle? Mihin muutoksiin EK varautuu, mitä tavoitteita ajamme? Julkaisimme QA-paketin keskeisistä kysymyksistä.

MFF:n merkitystä on vaikea ylikorostaa: monessa asiassa raha ratkaisee sen, miten EU pystyy politiikkatavoitteitaan toimeenpanemaan ja kuinka se onnistuu uudistumaan historiansa taitekohdassa.

EU:n vuonna 2028 alkavaa rahoituskautta valmistellaan vakavien kriisien ristipaineissa. EU:n pitäisi kyetä samanaikaisesti vahvistamaan omaa ja Ukrainan puolustusta, kestämään kauppasodan vaikutukset, hallitsemaan muuttoliikettä sekä investoimaan kilpailukykyyn, vihreään siirtymään, teknologioihin ja näin onnistumaan talouskäänteessä.

Haastetta lisää se, että ennakkotietojen mukaan MFF-rahoitusjärjestelmän arkkitehtuuri mullistuu. Komission odotetaan ehdottavan, että raskaasta yli 50 rahoitusohjelman kokonaisuudesta luovutaan ja tilalle kaavaillaan uutta yksinkertaisempaa ja fokusoidumpaa rakennetta. Myös rahoituksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta halutaan parantaa: rahoitusta saisi tulosperusteisesti sen mukaan, kuinka hankkeet ovat toteuttaneet komission tavoitteita ja niiden edellyttämiä reformeja.

Jäsenmaiden näkökulmasta uutena elementtinä olisivat ns. kansalliset kuoret. Kyseessä olisi eräänlainen kansallinen allokaatio tai jäsenmaakohtainen rahoitusohjelma. Siinä määriteltäisiin kullekin jäsenmaalle relevantit EU-tavoitteet ja reformit, joita palveleviin hankkeisiin maat voisivat saada rahoitusta.

Toinen rahoituskehyksen kiinnostava kokonaisuus olisi kilpailukykyrahasto. Siitä kaavaillaan sateenvarjoa, jonka alle voisi sijoittua mm. vihreään siirtymään, digitalisaatioon, puolustukseen ja TKI-toimintaan liittyvää rahoitusta.

Kolmas tärkeä kokonaisuus koskee Ukrainan tukea. Myös uudella kehyskaudella tarvitaan rahoitusta sekä jälleenrakennukseen että puolustustarvikkeiden hankintaan. Lisäksi on kyettävä tukemaan Ukrainaa ja muita laajentumisprosessissa mukana olevia maita EU-jäsenyyden edellyttämissä uudistuksissa.

EK:n arvioita MFF:n uudistuksista

Näin merkittävä rahoituksen taitekohta vaatii korostetun vahvaa vaikuttamista Suomelta ja elinkeinoelämältä: muutokset voivat olla isoja niin hyvässä kuin pahassa.

EK kannattaa sitä, että MFF-rahoitusta kohdennetaan aiempaa selkeämmin EU-prioriteetteja palvelemaan. Vain näin kyetään vastaamaan uuden aikakauden edellyttämiin vaatimuksiin. Korostamme rahoitustarpeita, jotka liittyvät Euroopan talouskasvuun, investointeihin ja innovaatiokilpailukykyyn sekä turvallisuuteen, puolustukseen ja Ukrainaan. Myös rahoituksen tulosperusteisuutta ja varojen käytön tehokkuutta tulee vahvistaa.

Suomen kannalta iso kysymys liittyy EU-rahoituksen myöntökriteereihin: missä määrin rahoituksen myöntämisessä noudatetaan ns. kilpailullisuuden periaatetta (excellence-periaate) vai painottuvatko koheesiotyyppiset kriteerit. Eli kärjistetysti: ohjataanko rahoitusta Euroopan parhaimmistolle vai yritetäänkö rahoituksella päinvastoin kiriä takamatkalla olijoita. Suomen kannalta kysymys on erityisen tärkeä siksi, että valtiontalouden kehnosta tilanteesta johtuen meidän on vaikea hyödyntää EU:n sallimaa joustoa puhtaan siirtymän valtiontuille.

EK kannattaa voimakkaasti excellence-periaatteen noudattamista EU-rahoituksen myöntökriteereissä. Suomi on tähän asti pärjännyt kilpailullisissa rahoitushauissa hyvin, koska projektimme ovat kunnianhimoisia ja osaaminen Euroopan kärkeä.

Ohjelmarakenteen yksinkertaistaminen on mielestämme perusteltua. Nykyinen 50 eri rahoitusohjelman kokonaisuus on yritysten näkökulmasta monimutkainen ja se tekee rahoituksen hakemisen niille raskaaksi.

Ukrainan tuen osalta EK korostaa Ukraine Facility -rahoitusvälineen kasvattamisen tärkeyttä. Sitä olisi laajennettava InvestUkraine-investointirahastolla, jonka avulla kyettäisiin edistämään Ukrainaan suuntautuvia investointeja eurooppalaisten ja kansallisten kehitysrahoituslaitosten kautta ja yhteistyössä kaupallisten pankkien kanssa.

Näin MFF-valmistelu etenee

Komissio antaa esityksensä vuosien 2028–2034 MFF-kehyksestä sekä osan sektorikohtaisista esityksistä heinäkuussa, ennakkotietojen mukaan 16.7. ja loput esitykset 3.9.2025.

Syksyllä alkavat neuvottelut jäsenmaiden kesken. MFF:stä päättämiseen tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys ja parlamentin hyväksyntä. Lopputulos ratkennee Eurooppa-neuvoston kokouksessa loppuvuodesta 2026 tai alkuvuodesta 2027.

Lisää EK:n MFF-arvioita mediatiedotteestamme 12.6. sekä kantapaperissamme.