EU:n rahoitus tienhaarassa – Suomi pärjää, jos parhaita hankkeita rahoitetaan
Neuvottelut ovat pian käynnistymässä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF 2028–2034). EK peräänkuuluttaa EU-rahoituksen ohjaamista Euroopan kilpailukykyä ja uudistumista tukeviin strategisiin investointeihin, kriisiaikojen vaatimukset huomioiden. On panostettava uusiin teknologioihin, kaupallisiin innovaatioihin, vihreään siirtymään sekä Ukrainan tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen.
Komission odotetaan julkistavan 16.7. esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Uutta rahoituskehystä valmistellaan ennennäkemättömien investointitarpeiden ja kriisien ristipaineissa, ja syksyllä alkavista neuvotteluista on tulossa erittäin vaikeat.
EU-komissio suunnittelee tällä kertaa tavanomaista suurempaa remonttia rahoituskehyksen rakenteeseen. EK kannattaa sitä, että MFF-rahoituksen ohjelmarakennetta yksinkertaistetaan ja rahoitusta kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin palvelemaan EU:n yhteisiä tavoitteita – kilpailukykyä ja turvallisuutta. Myös rahoituksen tulosperusteisuutta ja varojen käytön tehokkuutta tulee vahvistaa.
Rahoituksessa priorisoitava talouskasvua, kilpailukykyä ja turvallisuutta
EK:n mukaan on varauduttava siihen, että rahoituskehyksen kokoa voidaan joutua jossain määrin kasvattamaan. Lisärahoitus tulisi kattaa ensisijaisesti olemassa olevia resursseja uudelleenkohdentamalla, EU:n omia varoja kehittämällä tai jäsenmaiden maksuosuuksia lisäämällä. Yhteisvelkaa tulisi käyttää vain viimesijaisena keinona.
EK esittää vuosien 2028–2034 rahoituksen kohdentamista enenevästi Euroopan kilpailukykyä, talouskasvua ja turvallisuutta edistäviin tarkoituksiin, esittää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Kasvukäänteen ja kilpailukykyloikan onnistuminen edellyttää voimakkaita panostuksia innovaatiokykyyn. Siksi esitämme Suomelle tärkeän yritysvetoisen TKI-toiminnan rahoituksen kaksinkertaistamista. Huolena on kuitenkin päinvastainen kehitys ja teollisen TKI-rahoituksen takapakki.”
”Myös Ukrainan tukemisen tulee olla MFF:n vahva prioriteetti, mukaan lukien pitkäaikainen rahoitusjärjestely jälleenrakentamista varten. Puolustusrahoitusta tulee kasvattaa merkittävästi, sotilaallinen liikkuvuus huomioiden. Investointeja on syytä lisätä puolustuksen ohella puolustusteollisuuteen. Kaksoiskäyttönäkökulman tulisi toteutua monipuolisesti EU-rahoituksessa siten, että vahvistamme rinnakkain sotilaallista kyvykkyyttä ja siviilitaloutta.”
EK esittää perustettavaksi 400–500 miljardin euron mittakaavassa toteutettavaa EU-tason investointirahastoa, joka auttaisi hillitsemään jäsenmaiden keskinäistä valtiontukikilpailua.
”Parasta ja oikein olisi, että EU kykenisi välttämään valtioiden välisen tukikilpailun, mutta se ei ole realistista. Siksi yhteinen rahasto olisi vähemmän huono vaihtoehto ja kannustaisi parhaan vaihtoehdon hakemiseen, jolla EU:n kilpailukyky paranisi. Tässä kilpailussa myös suomalaiset yritykset pärjäisivät”, toteaa Häkämies.
Suomalaisyritykset pärjäävät, jos rahoitusta jaetaan kilpailullisesti
Suomen kannalta merkittävä uudistus olisi EU:n kilpailukykyrahaston perustaminen. Siitä kaavaillaan sateenvarjoa, jonka alle koottaisiin muun muassa vihreään siirtymään, uusiin teknologioihin ja puolustukseen liittyvää rahoitusta.
Rahoituksen myöntökriteerit ja -periaatteet ratkaisevat sekä kilpailukykyrahaston että muun EU-rahoituksen tuloksellisuuden. EK kannattaa voimakkaasti excellence-periaatteen noudattamista, jolloin rahoitusta myönnettäisiin kilpailullisin perustein, hankkeiden aidon kunnianhimoisuuden mukaan. Ennakkotietojen mukaan paineet kuitenkin kasvavat siihen suuntaan, että rahoitusta alettaisiin enenevästi myöntämään koheesiotyyppisiin kriteerein, esim. maakiintiöiden mukaan. Se olisi Suomen rahoitussaannon kannalta vahingollista.
Komission esitystä odotetaan 16.7. ja tarkempia esityksiä 23.7. Neuvottelut jäsenmaiden kanssa alkavat syksyllä. MFF:stä päättämiseen tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys ja parlamentin hyväksyntä. Lopputulos ratkennee Eurooppa-neuvoston kokouksessa loppuvuodesta 2026 tai alkuvuodesta 2027.
