Mirja Hannula: Ei PISA-testiä vaan elämää varten

Kotimaiset ja kansainväliset oppimistulosarvioinnit ovat kertoneet peruskoululaisten oppimistulosten laskusta vuodesta 2006 alkaen. Silloin Suomi loisti mallioppilaana OECD:n PISA-mittauksessa. Yhteisöllisesti olemme tuudittautuneet ajatukseen, että meillä on maailman paras peruskoulu. Peiliin katsomisen paikka on siinä, että emme ole kyenneet reagoimaan jo pitkään laskeneiden oppimistulosten haasteeseen.

Lapset ja nuoret eivät käy koulua PISA-mittausta vaan elämää varten. Juuri siksi on syytä olla huolissaan. Osaamisen kärki kapenee ja heikkojen osaajien määrä jatkaa kasvuaan. Tällä hetkellä, kun joka viides nuori jää lukutaidossa ja matematiikassa alle minimitason, perusta jatko-opinnoille ja elämässä pärjäämiselle on liian monen nuoren kohdalla nuorelle valitettavan huono.

Laineita lyövästä PISA-keskustelusta on jäänyt puuttumaan tärkeitä näkökulmia. Rahapäätökset perusopetuksen osalta tehdään kunnissa. Lapset ja nuoret ovat eriarvoisessa asemassa esimerkiksi sen suhteen, miten tukiopetusta on saatavilla. Myös opetuksen määrä vaihtelee. Onkin pohdittava, onko kunnilla edellytykset huolehtia yhdenvertaisesta perusopetuksesta nyt ja tulevaisuudessa. On myös tunnustettava, että nykyinen perusopetuksen ohjausjärjestelmä ei toimi. Vai miten on mahdollista, että yhdeksänvuotisen peruskoulun voi päästä läpi yhä heikommilla taidoilla?

EK nosti peruskoulun ja perustaidot koulutusjärjestelmän kehittämisen keskeiseksi kohdaksi ja hallitusohjelmatavoitteidensa kärkeen vuonna 2018. Peräänkuulutimme silloin perustaitojen osaamistakuuta eli sen varmistamista, että jokainen peruskoulun päättävä osaa sujuvasti lukea, laskea ja kirjoittaa. Perustaitojen varmistamisen eli osaamistakuun sijaan hallitus päätti nostaa oppivelvollisuutta. Ilmaiset matkat ja materiaalit toisella asteella eivät kuitenkaan paikkaa perustaitojen puutteita. Orpon hallitusohjelman kirjaukset lisätunneista alakouluun ja oppimisen tuen mallin uudistamisesta ovat oikeansuuntaisia toimia. Nyt vaan toimeksi.

Konkreettinen uusi ehdotus voisi kohdistua Itä-Suomeen. PISA-tuloksissa Itä-Suomi pärjää muuta maata heikommin kaikilla arviointialueilla (lukutaito, matematiikka, luonnontieteet). Käynnistetään perustaitojen osaamistakuun hengessä tutkimusperusteinen koko Itä-Suomea koskeva ’peruskoulun Pohjois-Karjala -projekti’.  Perustaitojen osaamistakuu edellyttää, että määritellään luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan perusosaamisen taso, joka kaikkien tulee vähintään saavuttaa ja pidetään tästä huolta jokaisen nuoren kohdalla. Oppimisen motivaatiota ja jokaisen nuoren kiinnostusta omasta tulevaisuudesta on hyvä herätellä etenkin yläkoulussa. Meillä on pienimuotoisesti käytössä joustavan ja toiminnallisen yläkoulun malli Otetaan tämä laajasti käyttöön.  Peruskoulun Pohjois-Karjala -projekti voi toimia ’Peruskoulu 2.0’ kokeiluna, jonka opeista voidaan ammentaa myöhemmin koko maahan.

Peruskoulun osaamistason lasku on ollut pitkä. Käytössä on laaja-alaista arviointitietoa esimerkiksi KARVI:n matematiikan oppimistulosten pitkittäisarvioinnista. Nyt on aika tarttua asiaan ja nostaa jokaisen perusopetuksen päättävän nuoren perustaidot tasolle, jolla pärjää elämässä ja voi tehdä valintoja tulevaisuuden suhteen. Tehdään se nuorten tulevaisuuden vuoksi, ei rankingsijoitusten.