Oksala bloggaa: Turvapaikan saaneiden kotouttaminen hoidettava

18.08.2018

Maahanmuutosta on tullut meillä ja kaikkialla Euroopassa suuren luokan poliittinen kysymys, joka jakaa puolueita ja äänestäjiä. Keskustelussa tunteet ovat pinnalla ja vastakkainasettelu on välillä erittäin kovaa. Jotkut poliitikot ovat unohtaneet kaikki muut kysymykset ja keskittyneet maahanmuuton ongelmien esittelyyn.

Maahanmuuton syyt voivat olla monenlaiset: joku muuttaa työn tai opiskelun vuoksi, joku puolison vuoksi ja joku sen takia, että omassa maassa henki on uhattuna. Muuton syystä riippumatta haasteet ovat monesti samankaltaisia. Uuden kotimaan kieli, arvot ja tavat saattavat tuntua vierailta. Joskus maahanmuuttaja kokee syrjintää tai jopa selkeää vihamielisyyttä.

Haasteellisin tilanne on yleensä niiden maahanmuuttajien osalta, jotka ovat joutuneet muuttamaan sen takia, että heidän henkensä on ollut uhattuna kotimaassaan. Monesti juuri heidän kotoutumisensa uuteen maahan on erityisen vaikeaa. Uuden kotimaan löytyminenkin saattaa olla vaikeaa, kun länsimaat pyrkivät siirtämään vastuuta ongelman hoidosta toinen toisilleen.

Vastuunvälttely muistuttaa kovasti sitä tilannetta 1930-luvulla, kun Saksasta pakenevia juutalaisia ei suostuttu ottamaan vastaan. Lopputulos tästä vastuunvälttelystä oli kammottava. Ei toisteta samaa virhettä.

Pakolaisuuden vuoksi maahan muuttaneet ovat haaste uudelle kotimaalleen. Tämä on rehellisyyden nimissä tunnustettava. Jos tähän haasteeseen ei vastata, tulee maahanmuuttajien syrjäytymisestä varmasti isoja ongelmia koko yhteiskunnalle. Jos tähän haasteeseen onnistutaan vastaamaan, on tilanne täysin toisenlainen. Ongelmien sijaan saamme uutta ja myönteistä moninaisuutta maahamme. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaa on erittäin tärkeää.

Työikäisten osalta tämä merkitsee heidän saamista mukaan työelämään. Työikäiselle ja työkykyiselle työ on parasta syrjäytymisen ehkäisyä ja työstä maksettava palkka parasta köyhyyden torjuntaa. Kaikki työikäiset turvapaikansaajat eivät ole heti työkykyisiä. Kielitaito tai muu osaaminen voi olla sellainen, että työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei onnistu. Tämän vuoksi tehokas suomenkielen opetus on aloitettava riittävän aikaisin, koulutusta tarjottava ja kynnystä työelämään laskettava.

Kouluikäisten osalta tärkeää on, että maahanmuuttajia tuetaan koulutaipaleellaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että koulut, joissa on erityisen paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, resursoidaan riittävästi.

Suomalainen päivähoitojärjestelmä on erinomainen. Maahanmuuttajien lasten kielitaidon kehittymisen ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen kannalta osallistuminen päivähoitoon on erittäin tärkeää.

Kysymys on viime kädessä siitä, miten koemme hieman erilaisen ihmisen. Koemmeko erot uhkana vai mahdollisuutena. Jotta mahdollinen voi toteutua, on meidän oltava valmiit sitä tukemaan. Se on moraalisesti oikein ja se on myös oman etumme mukaista.