Oksala: Työlainsäädäntöä on uudistettu pääosin ay-liikkeen ehdoilla

EK:ssa on laadittu pyynnöstäni laaja selvitys työlainsäädäntöön tehdyistä uudistuksista viimeisen kuuden vaalikauden aikana eli vuosina 1999–2023. Selvityksen tulokset puhuvat selkeää kieltä: lähemmäs 60 prosenttia (56 %) työlainsäädäntöuudistuksista on ollut työntekijöille myönteisiä. Ainoastaan runsaat 10 prosenttia (13 %) uudistuksista on ollut työnantajille myönteisiä. 

Selvitys työlainsäädäntöuudistuksista vuosilta 1999 – 2023

Loput uudistuksista (31 %) voidaan arvioida neutraaleiksi. Neutraaleiksi uudistuksiksi on katsottu selvityksessä ne, jotka eivät ole uudistusta kokonaisuutena arvioitaessa suosineet selvästi työntekijöitä eikä työnantajia. 

Selvityksessä on pyritty mahdollisimman suureen objektiivisuuteen ja kattavuuteen. Vaikka joku sattuisikin löytämään jonkin lakiuudistuksen, joka on vahingossa jäänyt selvityksessä huomioimatta, ei selvityksen kokonaiskuva siitä muutu. Niin selvä se on. 

Maamme ay-liike on järjestänyt viime viikkoina poliittista lakkoilua eduskunnan enemmistön viime kesänä hyväksymää hallitusohjelmaa vastaan. Ay-johtajat ovat uhkailleet tämän lakkoilun jatkuvan ja koventuvan.  

Palkansaajajärjestöt ovat esittäneet lakkoilun oikeutukseksi maamme nykyisen hallituksen työlainsäädäntöhankkeet. Palkansaajajärjestöt näyttävät kuitenkin aktiivisesti unohtavan, kenen ehdoilla Suomen työlainsäädäntöä on edellisten vaalikausien aikana kehitetty.  

Muutokset työlainsäädäntöön on säädetty kulloisenkin eduskunnan enemmistön toimesta. Se on demokratiassa tietenkin perusteltua ja oikein. On myös selvää, että ay-liikkeellä on oikeus olla eri mieltä nykyisen hallituksen kanssa nyt valmistelussa olevien työlainsäädäntöuudistusten sisällöstä.  

Ay-liikkeen olisi kuitenkin kohtuullista katsoa viimeistään nyt peiliin ja myöntää, että työlainsäädäntöä on kehitetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana pääosin juuri heidän haluamaansa suuntaan. Tätä peilikuvaa vasten ay-liikkeen kannattaisi miettiä, onko heidän järkevää vaarantaa poliittisella lakkoilulla yritysten toimintaa ja näin heidän omien jäsentensä työpaikkoja.  

Viimeisten vuosikymmenten aikana tehdyt työlainsäädäntöuudistukset ovat osaltaan heikentäneet Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä. Tällä on puolestaan ollut osuutensa maamme julkisen velan paisumiseen, jonka määrä on nyt järkyttävän paljon korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.  

Taloustilanne on tällä hetkellä muutoinkin vaikea. Sitä ei pidä poliittisella lakkoilulla entisestään vaikeuttaa.