Onko meillä kanttia uskoa Suomeen?

EK:lta on totuttu kuulemaan talouden madonlukuja. Herättelyä tarvitaankin: vienti ei vedä, kasvu laahaa ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Erityisesti ulkomaisia investointeja kaivataan kipeästi luomaan uusia työpaikkoja ja rahoittamaan kasvuyrityksiä. Haasteista huolimatta ei sovi unohtaa, että meillä on jo nyt kaikki edellytykset siihen, että Suomesta tulee Pohjois-Euroopan houkuttelevin maa.

Brittituttavani, joka hiljan muutti perheineen Abu Dhabista Suomeen, jakaa usein sosiaalisessa mediassa Suomea ylistäviä juttuja. Hehkutuksen kohteena ovat milloin koulumme, milloin äitiyspakkaus, jokamiehenoikeus ja puhdas luonto, perhevapaat ja tasa-arvo, rehellisyys (lompakkotestin voittajamaa!) ja luotettavuus (AAA-luokitus edelleen!).

Ja onhan meillä uskomaton Nokia-tarinamme ja vielä Angry Birds ja Supercell – Ostos-TV:n fraasia lainatakseni: listaa voisi jatkaa loputtomiin. Lisätään mukaan ainutlaatuinen sijaintimme valtavien Venäjän markkinoiden vieressä: saadaan innovaatiokykyinen ja toimiva yhteiskunta, joka sijaitsee keskellä 80 miljoonan kuluttajan talousaluetta – lyhyimmän lentoyhteyden päässä Aasiasta.

Suomeen muuttaneet tai täällä väliaikaisesti asuvat ulkomaalaiset ovatkin usein loistavia Suomi-markkinoijia. Itsestämme ei aina voi sanoa samaa: lähetin kerran eräälle suomalaiselle tuttavalleni päivän piristykseksi linkin, jonka mukaan suomalaiset puhuvat tutkitusti vieraita kieliä maailman parhaiten. Hän vastasi, että tutkimuksessa täytyy olla jokin vika.

Usein kuuleekin suomalaisen pohtivan, kuka tänne kylmään ja pimeään maahan tahtoisi. Parin viikon päästä järjestettävä Euroopan suurin start-up -tapahtuma Slush kerää paikalle tuhansia yrittäjiä ja sijoittajia, joten ilmeisesti aika moni. Kaamos on pieni ongelma korruptioon, terrorismiin ja ilmansaasteisiin verrattuna.

Kilpailussa investointien houkuttelussa vaikuttavat erityisesti liiketoimintaympäristö, osaava työvoima, energian saatavuus ja hinta, verotus ja lainsäädäntö. Ennen kuin nämä kysymykset kuitenkaan tulevat edes mietintään, pitää investoijalla olla maasta jonkinlainen kuva. Suomen tunnettuus on kaukana esimerkiksi Ruotsista: kuitenkaan maakuva ei sinänsä olekaan ongelma, vaan siinä ettemme ole osanneet markkinoida itseämme.

Jos haluamme ulkomaisia investointeja ja osaamista Suomeen, meidän on itse uskottava siihen, että Suomi on yksi maailman parhaista paikoista asua ja elää – se on helppoa, koska se on totta. Vaikeina aikoina yritykset panostavat markkinointiin – mitä tekee Suomi?

Heidi Marttila