Outi Ervasti bloggaa: Kohti startupien ja pk-yritysten ekosysteemiä
Startupit eivät elä umpiossa. Ne tarvitsevat ympärilleen ekosysteemin, jossa toimii eri kokoisia ja eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä. Olennaista on saada nuoret ja varttuneet yritykset löytämään toisensa.
Nuoria energisiä ja innovatiivisia startupeja on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan – noin 5 % yrityskannasta. Kuluneen vuosikymmenen aikana myös niiden taso on noussut: startupit ovat aiempaa kasvuhakuisempia, innovatiivisempia, kokeneempia ja koulutetumpia. Samalla ne kirittävät myös pitkän linjan konkariyrityksiä uudistumaan.
Ilmiön äärellä on myös valtioneuvoston kanslian tuore julkaisu ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”. Siinä peräänkuulutetaan poikkihallinnollista startup-strategiaa, joka olisi itsenäinen mutta ei erillinen osa muusta yrityspolitiikasta. Strategian tulisi sisältää yli hallituskausien kantavia linjauksia ja toimenpiteitä, joiden avulla edistetään startup-yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittymistä. Tärkeää kokonaisuus siis!
Samalla on syytä muistaa, että startupit eivät elä umpiossa. Sen osoittavat esimerkit niin Piilaaksosta, Berliinistä kuin Lontoosta. Kasvaakseen ne tarvitsevat ympärilleen yritysekosysteemin, jossa toimii eri kokoisia ja eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä. Olennaista on, että tuossa ekosysteemissä on myös pidemmälle ehtineitä, asemansa vakiinnuttaneita yrityksiä eri toimialoilta.
Startupeille on monella tapaa tärkeää päästä kiinni kumppanuuksiin niin suuryritysten kuin pk-konkareiden kanssa. Tällaisen yhteistyön kautta startupit saavat isommiltaan asiakkuuksien lisäksi esimerkiksi resursseja, osaamista, verkostoja ja kansainvälisiä markkinakanavia. Vastaavasti vakiintuneemmat yritykset saavat nuorilta kumppaneiltaan uusia näkökulmia ja innovaatioita liiketoimintansa päivittämiseen tai radikaaliinkin uudistamiseen.
Suomessa erityisesti pk-yritykset ovat startupeille vielä suurelta osin hyödyntämätön yhteistyön ja kasvun mahdollisuus. Näiden kumppanuuksien tiellä on kuitenkin sääntely- ja muita esteitä, jotka hankaloittavat yhteistyötä. Lisäksi moni raportissa mainittu kasvukynnys koskettaa startupien ohella aivan samalla tavalla myös pk-yritysten arkea. Kasvun pullonkauloja tulee siis raivata kaiken kokoisten yritysten tieltä.
Poikkihallinnollisen startup-strategian rinnalla olisi tärkeää luoda kansallinen strategia, jolla vauhditettaisiin startup-yritysten ja pk-yritysten kumppanuuksia sekä poistettaisiin yhteistyön esteitä. Tähän tarvitaan VNK:n raportin esiin nostamia yhteisiä rajapintoja. Julkisella sektorilla on myös tärkeä mahdollistajan rooli, kun se edistää vuoropuhelua, luo yhteistä visiota, kartoittaa ekosysteemin eri toimijoita ja sovittaa yhteen niiden intressejä.