Paavali Kukkonen: Uuden hallituksen teollisuuspolitiikka ja ’investointinyrkki’ tulevat tarpeeseen

Suomen uusi hallitusohjelma sisältää tärkeitä ja ajankohtaisia kirjauksia teollisuuden uudistamiseksi ja vahvistamiseksi. Tervetullut on myös uusi yli ministeriörajojen toimiva ’nyrkki’ investointien houkuttelemiseksi, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Paavali Kukkonen.

Suomen uusi hallitus haluaa panostaa teollisuuden uudistamiseen luomalla pitkäjänteisen teollisuusstrategian. Erityisesti esiin nostetaan kasvuhakuisten ja vientiin tähtäävien pk-sektorin yritysten vahvistaminen.

Viimeisimmät teollisuusstrategiat on valmisteltu keväällä 2014 Kataisen hallituksen viime metreillä ja keväällä 2021 Marinin hallituksen puoliväliriiheen. Lukuisia muitakin teollisuuteen vahvasti linkittyviä ohjelmia on vuosien mittaan syntynyt, Sipilän hallituskaudelta nostona biotalousstrategia. Mikä tällä kertaa on toisin?

On selvää, että toimintaympäristö on perinpohjaisesti muuttunut, taustalla geopolitiikan ja -talouden mannerlaattojen liikkeet, EU:n ja muiden maiden strategisen autonomian pyrkimykset, valtiontukipolitiikan uusi nousu sekä tarve vihreän siirtymän vauhdittamiseen.

Uusi aikakausi edellyttää uutta otetta myös teollisuuspolitiikkaan. Edellisillä strategioilla oli myös kaksi keskeistä heikkoutta: kyvyttömyys sitoutua tavoitteisiin konkreettisesti yli hallinnonalojen sekä tahdoton toimeenpano – jopa kyvyttömyys siihen.

Teollisuuspolitiikan onnistuminen edellyttää sitä, että ministeriöt sitoutuvat yhtäaikaisesti ja synergisesti tavoitteiden mukaisiin toimiin.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on tärkeä tehtävä analysoida, valmistella ja ajaa teollisuuspolitiikkaa. Siltä kuitenkin puuttuu toimivalta, resurssit ja työkalut toteuttaa sitä riittävän laajalti. Ei riitä, että TEM toimii yrittäjyys-, elinkeino-, energia- ja kilpailupolitiikan ja TKI:n saralla tai työmarkkinoiden sääntelyssä. Monesti yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu muualla: EU-politiikassa (valtioneuvoston kansliassa), verotuksessa (valtionvarainministeriössä), liikenteessä ja logistiikassa (liikenne- ja viestintäministeriö), osaamisessa (opetus- ja kulttuuriministeriö) sekä esimerkiksi ympäristösääntelyssä ja luvituksessa (ympäristöministeriö).

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelma sisältää runsaasti teollisuuspolitiikan kannalta ensiarvoisen tärkeitä hankkeita useilla eri osa-alueilla. Suuri osa on sellaisia, joita EK on vienyt vahvasti eteenpäin jo monia vuosia, jopa vuosikymmeniä. Hallituksen politiikan onnistuessa on edellytyksiä siihen, että teollisuuspolitiikkaa tehdään nyt aidon laaja-alaisesti.

Erityisen ilahduttavaa uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus kansallisen toimintamallin luomisesta isojen investointihankkeiden kotiuttamiseksi ja houkuttelemiseksi Suomeen. Tarkoitus on perustaa yli ministeriörajojen toimiva ’investointinyrkki’, joka vauhdittaisi investointien kotiuttamista. EK esitti tätä toimintamallia jo edellisen teollisuusstrategian yhteydessä. Tuossa vaiheessa siitä otettiin valmisteluun luvituksen kiihdytyskaista vihreille investoinneille. Sekin oli hyvä alku.

Nyt odotukset ovat vielä korkeammalla. Oikein toteutettuna investointinyrkki luo  teollisuuspolitiikalle tärkeän uuden työkalun.

Ajankohta on teollisuuspolitiikan onnistumiselle on mitä otollisin: perjantaina julkaistun EK:n investointitiedustelun tulosten mukaan teollisuuden investointiaikomukset ovat poikkeuksellisen vahvoja. Edellisen kerran vastaavalle tasolle yllettiin vuonna 2009.