Penna Urrila bloggaa: Kilpailukykysopimus vahvistaa kuntataloutta

Kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutus unohdetaan usein. Kun myös se huomioidaan, sopimus vahvistaa selvästi kuntienkin taloutta.

Kuntaliitto esitteli eilen huolestuneita arvioitaan kuntien taloustilanteesta. Heidän arvionsa mukaan merkittävänä syynä kuntien talousvaikeuksiin on vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus, joka vaikuttaisi kielteisesti kuntien rahoituspohjaan.

Kuntien taloudesta ja kyvystä turvata kansalaisten peruspalvelut on syytä olla vakavasti huolissaan. Ongelmien taustalla on kuitenkin jotain aivan muuta kuin kilpailukykysopimus. Väestön vanheneminen on jo tähän mennessä johtanut voimakkaasti kasvaviin menoihin erityisesti kuntien vastuulla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jatkossa kuntakentän menopaineet kovenevat kiihtyvällä tahdilla.

Onko sitten kilpailukykysopimus syynä kuntatalouden heikkenemiseen? Vastaus tähän on: ei. Kun myös sopimuksen työllisyysvaikutus huomioidaan, kokonaisuus on kuntataloudenkin kannalta selvästi positiivinen. Voisi pikemminkin sanoa, että kilpailukykysopimus on osa – mutta vain osa – kuntien talousongelmien välttämätöntä ratkaisua. Ja missään tapauksessa ei voi väittää, että sopimus olisi kuntien nyt kokeman talousahdingon selittäjä.

Työllisyysvaikutus unohdetaan usein

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat monimutkaiset, mutta karkeasti ne voidaan ryhmitellä kolmeen luokkaan.

Ensinnäkin kuntien menopaineet vähenevät kiky-sopimuksen myötä. Kunnat hyötyvät muun muassa palkkojen nollakorotusvuodesta, työnantajan sivukulujen laskusta sekä julkisen sektorin lomarahaleikkauksista.

Toisaalta sopimus pienentää kuntien tulopohjaa, mitä myös Kuntaliitto on korostanut. Esimerkiksi palkansaajien eläkemaksujen nosto kasvattaa verovähennyksiä ja siten vähentää kuntien verotuloja. Samoin valtionosuuksia leikattiin sopimuksen solmimisen yhteydessä. Jos tarkastelu jätettäisiin vain tähän, voitaisiin ajatella, että kilpailukykysopimuksen lopputulos olisi kuntataloudelle miinusmerkkinen.

Kilpailukykysopimuksen kolmas vaikutuskanava kuntatalouteen on kuitenkin erityisen positiivinen, ja se unohtuu keskustelusta valitettavan usein. Kilpailukykysopimus tehtiin, jotta Suomen talous ja työllisyys kääntyisivät kasvuun. Näin on myös käynyt, ja viimeisen kolmen vuoden ajan Suomen talous on kasvanut euroalueen keskiarvoa nopeammin. Erityisesti työllisyyskehitys on ollut vahvaa. Työllisyyden kasvu näkyy kunnissa voimakkaasti verotulojen kasvuna sekä menojen alenemisena.

Valtiovarainministeriö teki vuonna 2016 arvion kilpailukykysopimuksen vaikutuksista kuntatalouteen. Silloin arvioitiin, että työllisyysvaikutukset parantaisivat kuntataloutta pitkällä aikavälillä 340 miljoonalla eurolla. Suomen työllisyyskehitys on ollut erityisen myönteistä parin viime vuoden aikana, ja esimerkiksi ETLA:n arvion mukaan kilpailukykysopimus on jo tähän mennessä tuonut noin 20 000 uutta työpaikkaa. Pitkällä aikavälillä vaikutus kasvaa yhä. Näistä työpaikoista maksetut verotulot vahvistavat myös Suomen kuntien taloutta.