Politikointi pois EU-elpymisrahoituksesta

Digi-infra on Suomelle tärkeää, mutta ovatko haja-asutusalueiden valokuituyhteydet paras käyttökohde EU-elpymisrahoitukselle, kysyy digiasiantuntijamme Mika Tuuliainen.

Parhaillaan ministeriöissä priorisoidaan EU-elvytyspaketin rahoituskohteita ja sisältöprioriteetteja. Lisäksi elvytyspaketin selonteko on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä.

Noin 2,3 miljardin euron rahoituspaketilla on merkittävä vipuvaikutus, kun Suomea kehitetään kohti digitaalista ja kestävää liiketoimintaa sekä kustannustehokasta julkista sektoria. Kuten hyvin tiedetään, rahoitus on määrä suunnata alkuperäisen tavoitteen mukaisesti talouden uudistamiseen sekä osaamisen ja kilpailukyvyn terävöittämiseen.

Yksi asia Suomen valmistelussa kuitenkin pohdituttaa liittyen digi-infraan ja ennen kaikkea laajakaistayhteyksiin. Kuten mediastakin on saatu lukea, haja-asutusalueiden verkkoyhteyksiin aiotaan panostaa isosti. Se on toki ymmärrettävää – tuleehan kaikilla olla yhteydet, jotta palvelut olisivat saavutettavissa.

Hankalaa on kuitenkin ymmärtää, miksi ihmeessä EU-elpymisrahaa kannattaa kohdentaa nimenomaan kalliiseen valokuituun. Eli rakennetaan moottoritie paikkaan, jossa pärjäisi normitiellä? Viedään huippunopeaa valokuitua sinne, jossa väestötiheys on matalinta? Onko kukaan laskenut panos-tuotos-suhdetta?

Hallitus on korostanut karttavansa aluepolitikointia, kun EU-elpymisrahoitusta jaetaan. Vaan kuinka käy? Joudutaanko elpymisrahoituksessa maksamaan politikoinnin hintaa?  Sotkevatko kuntavaalit EU-investointien rahoituskriteeristöä?

Verkkoyhteydet pitää saada kuntoon, mutta niiden teknologiavalinnat tulee tehdä kysyntävetoisesti ja kustannustehokkaasti. Tällöin politiikan hintalappu olisi oikeansuuruinen ja elvytysvarojen käyttö tarkoituksenmukaista.

Ps. Kannattaa tutkia tarkkaan kriisikunnista löytyvät esimerkit, joissa on jouduttu tekemään merkittäviä alaskirjauksia mm. valokuituhankkeiden osalta. Ja se ei elvytä Suomea lainkaan.