Rakennetyöttömyys alas – aikaikkuna työllisyyden vahvistamiselle sulkeutumassa

Aikaikkuna vahvan työllisyyspuskurin rakentamiseen alkaa vähitellen umpeutua, sillä työttömyys on edelleen korkealla ja merkit kansainvälisessä taloudessa ovat huolestuttavia, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Pitkään jatkuneesta nousukaudesta huolimatta työttömiä on maassamme vielä liikaa. Tilastokeskuksen mittaama virallinen työttömyysaste on nyt noin 7 prosentin tasolla, mutta työvoimatoimistoissa on edelleen yli 280 000 työtöntä työnhakijaa. Laaja työttömyys, jossa on huomioitu työvoimapoliittisilla toimenpiteillä olevat, huitelee edelleen noin 390 000 hengen tasolla.

Rakennetyöttömyys noin 8 prosentissa

Huolestuttavaa on, että rakennetyöttömyys on Suomen Pankin uusien laskelmien mukaan  korkealla tasolla ja hyvin lähellä havaittua työttömyysastetta. Rakennetyöttömyys tarkoittaa luonnollista työttömyysastetta , jonka alla todellista työttömyyttä on vaikea kestävästi saada pysymään ilman työmarkkinauudistuksia.

Myös OECD:n, IMF:n ja Euroopan komission mukaan Suomen rakennetyöttömyys on likimain runsaan 8 prosentin tasolla. Erot maiden välillä ovat suuria. Rakennetyöttömyyttä voidaan kestävästi alentaa parantamalla työmarkkinoiden toimintatapaa. Pienet muutokset eivät riitä, sillä työttömyyttä pitäisi alentaa useilla kymmenillä tuhansilla henkilöillä.

Esimerkiksi kannustinloukkuja tulisi pienentää. Työttömien aktivoitumiseksi työllistymisen pitäisi aina kasvattaa käytettävissä olevia tuloja nykyistä selvästi enemmän. Työttömyysturvaa tulisi kehittää työllistymisen kannalta entistä kannustavammaksi. Työpaikkojen ja työntekijöiden ammatillista ja alueellista yhteensopivuutta pitäisi parantaa.

Työvoimapula vaikeutunut

Tilanne on ristiriitainen, koska samaan aikaan yritykset raportoivat työvoimapulasta. EK:n tuoreen selvityksen mukaan yli neljänneksellä yrityksistä on huomattavia vaikeuksia löytää henkilöstöä. Lisäksi 41 prosenttia yrityksistä raportoi jonkinasteisista vaikeuksista osaajien löytämisessä.

Työvoimapulasta kertoo myös se, että avointen työpaikkojen lukumäärä työvoimatoimistoissa ja Tilastokeskuksen otantatutkimuksessa on viimeisimpien tietojen mukaan ennätyksellisen suuri, noin 50 000 kappaletta.

Myös Tukuseton raportissa kiinnitetään huomiota työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmien pahenemiseen ja työmarkkinoiden toimivuuden heikentymiseen. Ongelmien taustalla on voimakas talouden rakennemuutos, jossa uudet työpaikat syntyvät eri aloille ja alueille kuin mistä niitä on tuhoutunut.

Nyt olisikin pikaisesti hyödynnettävä korkeasuhdannetta ja saatava mahdollisimman moni suomalainen työllistymään ennen kuin uusi taantuma iskee. Silloin avointen työpaikkojen määrä on todennäköisesti olennaisesti pienempi ja työttömyyttä on paljon vaikeampi alentaa.

Huolena kauppasodat, Brexit ja Italian politiikka

Työmarkkinauudistuksilla alkaa olla kiire, koska merkkejä suhdanteiden kääntymisestä on runsaasti. Viime viikolla julkistetun euroalueen ostopäällikköindeksin lukemat tuotannon kasvulle olivat huonoimmat pariin vuoteen. Euroopan teollisuudessa tunnelmat ovat heikoimmat kolmeen vuoteen heikentyneen viennin ja kauppasodan uhan takia.

Euroopan komission julkaisemat luottamusindikaattoriluvut eivät ole yhtä dramaattisia, mutta niidenkin viesti on selvä. Historiallisesti luottamus on vielä melko korkealla, mutta kasvun nopein vaihe on takana. Huippu saavutettiin viime joulukuussa ja sen jälkeen ollaan tultu kuukausittain alaspäin.

OECD:n talouskasvua ennakoiva indikaattori osoittaa Suomen vientimarkkinoiden kasvun hidastuneen viime vuoden syyskuusta lähtien. Ennakkotieto USA:n toisen neljänneksen kasvusta kertoi runsaan 4 prosentin vahvasta kasvusta. Kauppapoliittinen kamppailu aiheuttaa kuitenkin merkittävää epävarmuutta. Kostotoimien kierre Kiinan kanssa on huolestuttava.

Euroopan näkymiä taas varjostaa erityisesti Brexit. Mikäli neuvottelutulosta ei saada aikaan lokakuun aikana, on vaara, että sopimusta ei ehditä ratifioida ennen EU-eron astumista voimaan 29.3.2019. Tämä olisi EU:n ja erityisesti Britannian taloudelle arvaamaton shokki.

Myös Italian poliittinen tilanne on vaikea. Toukokuussa maan hallituskriisi kohotti valtionlainoja. Tilanne rauhoittui välillä, mutta kärjistyi uudelleen elokuussa budjettineuvottelujen yhteydessä.

Viikon kysymys: Voiko vallitseva työttömyys mennä alle rakenteellisen työttömyyden?
Viikon graafi: Työmarkkinoiden rakenteissa eroja