EK:n yrityskysely: Jo lähes 70 % yrityksistä kohtaa rekrytointivaikeuksia

Osaajapula koskettaa yrityskenttää odotettuakin laajemmin. Ilmiö kärjistyy asemansa jo vakiinnuttaneissa pitkän linjan pk-yrityksissä, jotka muodostavat elinkeinotoiminnan kivijalan eri puolilla Suomea.

Suomen talouskasvun merkittävästä pullonkaulasta on saatu EK:n yrityskyselyyn perustuvaa tutkimustietoa. Tulokset koskevat sekä pk-sektoria että suuryrityksiä:

  • 26 prosentilla yrityksistä on huomattavia vaikeuksia löytää henkilöstöä. Lisäksi 41 prosenttia yrityksistä raportoi jonkinasteisista vaikeuksista osaajien löytämisessä.
  • Osaajapula ei rajoitu enää pelkästään nopean kasvun yrityksiin. Merkittävät rekrytointivaikeudet ovat jopa yleisempiä aseman säilyttämiseen tai kohtalaiseen kasvuun tähtäävissä yrityksissä
    • Voimakasta kasvua tavoittelevista yrityksistä 14 prosenttia oli kohdannut suuria rekrytointiongelmia ja 63 prosenttia tunnisti jonkinasteisia vaikeuksia.
    • Kohtalaista kasvua tavoittelevissa yrityksissä suuria vaikeuksia oli 28 prosentilla ja jonkinasteisia 50 prosentilla yrityksistä.
    • Aseman säilyttämiseen tyytyvissä yrityksissä suurista vaikeuksista raportoi 27 prosenttia ja jonkinasteisista 28 prosenttia.
  • Vastoin yleistä käsitystä ilmiö vaikuttaa vahvasti myös maaseudulla: kaupunkien läheisellä maaseudulla peräti 42 prosenttia yrityksistä kärsii merkittävistä rekrytointivaikeuksista.
  • Merkittävimpänä osaajapulan syynä mainittiin työnhakijoiden puutteellinen ammattitaito (30 prosenttia vastauksista). Avoimessa palautteessa eniten mainintoja saivat seuraavat syyt:
    • Koulutus ei vastaa yritysten tarpeeseen tai tarvittavaa koulutusta ei ole tarjolla (25 % vastauksista)
    • Kannustinloukkujen takia työnhakijan ei kannata ottaa työtä vastaan (16 %)
    • Ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi on liian vaikeaa (16 %).

Yrittäjä Kirsi Naamanka vetää Kilta Henkilöstöpalvelu Oy:tä, joka on rekrytointipalvelujen markkinajohtaja Päijät-Hämeen alueella:

– Näen osaajapulan kärjistymisen päivittäin. Vaikutukset osuvat koko kansantalouteen. Esimerkiksi teollisuusalan yritykset eivät välttämättä halua tehdä edes tarjouksia tai tavoitella uusia tilauksia, jos eivät voi luottaa siihen, että pystyvät myös toimittamaan tilaukset. Tämä edellyttäisi varmuutta siitä, että saatavilla on riittävästi tekijöitä ja osaajia.

– Moni yritys ratkaisee ongelmaa ostamalla työtä ulkomaisena alihankintana. Verotulojen menetyksen lisäksi vaarana on yritystoiminnan painopisteen siirtyminen yhä enemmän Suomen ulkopuolelle. Ei kannata investoida Suomeen, jos koneet ovat vajaakäytössä osaajapulan vuoksi.

Ongelman ratkaisu vaatii Naamangan mukaan laajaa keinovalikoimaa:

– Kannustinloukut olisi purettava, tuloverotusta on laskettava ja työttömyysjaksot pitäisi saada minimoitua. Koulutussektorin pitäisi tehdä rohkeampia valintoja ja reagoida paljon ketterämmin: suunnataan koulutusta sinne, missä on paljon työpaikkoja ja karsitaan sieltä, missä on paljon työttömyyttä. Nämä valinnat eivät osu oikeaan, elleivät yritykset pääse nykyistä konkreettisemmin vaikuttamaan koulutuksen sisältöön ja valintoihin.

EK:n pk-johtaja Jouni Hakala haluaa nostaa kunnianhimon tasoa työllisyystoimissa:

–Työllisyysaste on saatava yli 75 prosentin. Pk-sektori on avainasemassa tuon tavoitteen saavuttamisessa. Osaavien ihmisten saatavuus on jo pullonkaula yritysten kasvulle. Nyt tarvitaan niin kannustinloukkujen purkamista, tarveharkinnan poistamista ulkomaiselta työvoimalta kuin syvempää vuoropuhelua koulutuksen ja yritysten välille osaajapulan lievittämiseksi.

EK:n yrityskyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 2018 yhteensä 547 yritysjohtajaa ja yrittäjää.

Tutustu tuloksiin infografiikan muodossa muodossa.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi