Riikka Heikinheimo: Kolme askelta, joilla onnistumme koronarokotuksissa
Suomi valmistautuu koronapandemian taltuttamiseen massarokottamisen kautta. Ennakkovalmistautumisessa on löydettävä ratkaisu kolmeen kysymykseen: rokotusjärjestys, rokottamisprosessin käytännön organisointi ja resurssointi sekä tietojärjestelmien toimivuus. Tärkeintä on kasvava varmuus siitä, että virus on voitettavissa, kirjoittaa EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.
Koronaepidemiassa siirryttiin uuteen vaiheeseen, kun kansainvälisen rokotekehityksen hyvistä tuloksista alkoi tihkua tietoa julkisuuteen lokakuun aikana. Vaikka rokotteisiin vielä liittyy epävarmuutta, näin monen erillisen tutkimuksen positiiviset tulokset kertovat tärkeää viestiä: virus on voitettavissa.
Suomi on mukana EU:n rokotesopimuksessa ja sen mukaisesti maahan hankitaan useampaa rokotetta. Todennäköisesti ensimmäiset erät jo alkuvuodesta 2021, ja suurempi erä myöhemmin keväällä. Ensimmäiset viranomaisten viestit antavat ymmärtää, että ensi juhannukseen mennessä olisimme Suomessa epidemian suhteen jo tukevasti niskan päällä.
Edessä olevan rokottamisen vaiheen tehokas ja turvallinen läpivieminen edellyttää, että onnistumme kolmessa asiassa:
1) Hyväksyttävästä rokottamisjärjestyksestä päättäminen.
On selvää, että edetään terveys edellä ja huomioidaan riskiryhmät. Koko ajan rinnalla on pidettävä mielessä myös yhteiskunnan huoltovarmuus. Mitä täysipainoisemmin yhteiskunnan toimivuutta kriisiaikana ja kriisistä toivuttaessa turvataan, sitä nopeammin myös talous ja työllisyys pääsevät kestävälle pohjalle.
2) Konkreettisen rokottamisprosessin organisointi ja resurssointi.
Julkisuudessa on pohdittu eniten sitä, kuinka itse rokoteannoksia saadaan riittämään eri vaiheissa eri kansalaisryhmille. Sen lisäksi on ratkaistava resurssointi liittyen terveydenhuollon henkilöstön, rokotteiden kylmäsäilytystilojen, suojavarusteiden, rokotustilojen ja oheistarvikkeiden riittävyyteen. Ja mikä tärkeintä, resurssien on riitettävä myös terveydenhuollon kokonaisuuteen huomioiden koronan testaus (ml. maahantulijat), jäljitys ja hoito sekä kaikki muu terveydenhuolto. Tämän kaiken prosessi ja resurssointi on mietittävä eri puolilla Suomea kuntoon etukäteen.
3) Ratkaistaan rokotustietojen siirtyminen kansalliseen rokoterekisteriin.
On mahdollista, että koronavirus on influenssaviruksen tapaan vuosittain leviävä taudinaiheuttaja. Mitä kokonaisvaltaisempi kuva toimivista käytänteistä ja tuotteista saadaan muodostettua, sen paremmin olemme valmistautuneita tulevaan.
Edessä on siis iso koitos. Uskon, että Suomi selviää tästäkin, kunhan yhdistämme voimat ja suunnittelemme huolella. Toimitaan niin, että Suomi pääsisi pandemian osalta niskan päälle ensi kesään mennessä!