Riikka Heikinheimo: Uudistetaan 2000-luvun alun TKI-menestysresepti

Suomi tarvitsee tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa kasvun, työpaikkojen ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Hallitus teki kehysriihessä tärkeitä päätöksiä, joilla vanha vahvuutemme eli yhteistyö voidaan palauttaa TKI-toimintaan. Suomen on pienenä maana tehtävä asioita fiksummin, jotta saamme uusia menestysinnovaatioita maailmalle. Nyt on aika uudistaa 2000-luvun alun menestysresepti, joka perustui yritysten, tutkijoiden ja rahoittajien yhteistyölle.

Riihen tärkeimmät päätökset olivat rahoituksen varmistaminen Suomen Akatemialle ja Business Finlandille, jotka kilpailuttavat rahoituksen edelleen niin tutkijoille kuin yrityksillekin esimerkiksi lippulaiva- ja veturihankkeina. Tutkimustoiminnan edellytyksiä parannetaan infrastruktuurirahoituksella (mm. supertietokone LUMI:n päivittäminen). Myös EU-hankkeiden vastinrahoitusta kasvatetaan. Lisäksi osaamista päivitetään tohtorikoulutusta kehittämällä.

Kehysriihessä tehtyjen päätösten myötä TKI-työstä kiinnostuneilla yrityksillä ja tutkijoilla on edessään ennustettava toimintaympäristö ainakin vuoteen 2030 asti. On resursseja tutkia, kehittää ja innovoida. On mahdollisuus hakea toimivia ja ajanmukaisia yhteistyömalleja. Tätä kansallisten rahoittajiemme Suomen Akatemian ja Business Finlandin on tuettava rahoituksellaan. Tarvittaessa on kehitettävä myös uusia instrumentteja.

Päätös TKI-rahoituksen kasvattamisesta on määräaikainen. T&K-rahoituslaki on voimassa vuoteen 2030 asti. Elementit hyvään TKI-rahoituskehitykseen myös vuoden 2030 jälkeen ovat olemassa. Ensin on kuitenkin osoitettava hyviä tuloksia. TKI-lisärahoituksen on kasvatettava tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä sysättävä myös talouskasvua liikkeelle. Avain on yritysten, tutkijoiden ja rahoittajien yhteistyön onnistumisessa. Tämän me Suomessa osaamme.