Robert Torvelainen: Teknologiakyvykkäämpää Eurooppaa rakentamassa

Internet. MP3-musiikki. GSM-standardi. Bluetooth. Linux. Skype. Eurooppalaiset tutkijat ja yritykset ovat olleet uraauurtavia monissa nykypäivän ja viimeisten vuosikymmenten arkea määrittäneissä teknologioissa. Tästä huolimatta olemme tilanteessa, jossa valtaosa suurista internetiä hyödyntävistä alustayrityksistä (sosiaalinen media, markkinapaikat) ovat amerikkalaisia tai kiinalaisia. Puhelimet on suunniteltu Kaliforniassa, Koreassa tai Kiinassa. Pilvipalvelut pyörivät Linuxin avulla, mutta kaksi kolmasosaa markkinasta globaalisti on amerikkalaisten yritysten hallussa. Nyt Eurooppa haluaa muuttaa tätä tilannetta.

Euroopan komissio julkisti teknologisen suvereniteetin paketin kesäkuussa 2026. Komission mukaan teknologinen suvereniteetti tarkoittaa Euroopan kykyä toimia itsenäisesti digitaalisessa maailmassa kehittämällä ja valvomalla keskeisiä teknologioita, dataa ja infrastruktuuria ja vähentämällä samalla riippuvuutta EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista. Keskustelu paketista on alkuvaiheessa, mutta on selvää, että suunta on oikea.

Nykymaailmassa teknologinen kyvykkyys linkittyy olennaisesti kilpailukykyyn, resilienssiin ja suvereniteettiin. Yhä useampi yritys hyödyntää pilvipalveluita ja tekoälyä. Myös julkinen sektori puolustus mukaan lukien digitalisoituu ja ottaa tekoälyä käyttöön. On aiheellista kysyä, mitä tapahtuisi, jos yhtäkkiä oman liiketoiminnan tai julkisen palvelun perustana toimiva palvelu lakkaisikin toimimasta. Tätä riski- ja jatkuvuusanalyysia toki fiksut yritykset ja johtavat virkamiehet ja päättäjät ovat tehneet jo pitkään ennen EU-aloitteitakin.

Nyt komission paketissa tilannetta taklataan neljän aloitteen kautta:

• kaksi lainsäädäntöehdotusta: sirusäädös 2.0 ja pilvipalvelujen ja tekoälyn kehittämistä koskeva säädös (Cloud and AI Development Act, CADA);
• EU:n avoimen lähdekoodin strategia, ja
• strateginen etenemissuunnitelma energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä varten

Samalla on tärkeää olla realistinen. Eurooppa ei tule yhtäkkiä kuromaan etumatkaa umpeen. Se ei tarkoita, etteikö toimia tarvitsisi tehdä, vaan sitä, että todellista tasapainoa kansainvälisiin neuvottelupöytiin ja pelitilanteeseen saadaan tehokkaimmin sillä että löydetään ja rakennetaan omat vahvuudet, joita muut meiltä haluavat. Näitä meiltä löytyy kyllä niin mikrosirujen toimitusketjusta, verkkoteknologioista, ja vaikkapa kvantista.

Siksi työtä niin EU-tasolla kuin kansallisesti tulee jatkaa, jotta toimintaympäristö yrityksille erityisesti digin ja teknologian osalta olisi mahdollisimman hyvä – niin rahoituksen, sääntelyn kuin osaamisenkin osalta. Se on pitkässä juoksussa paras tapa rakentaa teknologiakyvykkäämpää Eurooppaa.