Rokotusmyöhästys oli tietoinen päätös

Rokottamisen viivästyminen oli tietoinen päätös ja iso virhe. Omikrontaistelussa on käynyt selväksi, että rokotuskattavuuden nostaminen on tärkein keino tätä kulkutautia vastaan. Maan hallitus ja myöhemmin pääosa kaupungeista ja kunnista ei hyödyntänyt työterveyttä rokottamisessa 1. ja 2. rokotteen toteuttamisessa. Mikäli työterveys olisi kytketty mukaan syksyllä 2021, kolmas rokotuskierros olisi nopeutunut nykyisestä huomattavasti ja olisimme nyt huomattavasti paremmassa tilanteessa rokotuskattavuudessa.

Julkisen sektorin hoitohenkilöstö on venynyt rokottamisessa äärirajoille. Päivät ovat olleet pitkiä, lomia on siirretty, hoiva-alan eläkeläisiä kutsuttu apuun ja muitakin rokotuskelpoisia on värvätty mukaan talkoisiin. Isoiso kiitos heille.

Terveydenhuollon työtaakkaa olisi voitu helpottaa ottamalla työterveyden henkilöstö mukaan. Yritykset ovat tottuneet käyttämään työterveyttä ja vaikkapa influenssarokotuksissa rokottajat ovat tulleet työpaikoille. Kynnys rokottamiseen on madallettu tekemällä siitä niin helppoa. Samalla julkisen terveydenhuollon paine olisi helpottunut. Kesti aivan liian kauan ennen kuin päättäjät kaupungeissa taipuivat tähän vaihtoehtoon.

EK ei ole asiassa jälkiviisas vaan esitimme jo syksyllä 2020 työterveyden mukaanottoa rokottamiseen. Olemme matkan varrella tuosta eteenpäin toistaneet esityksemme siitä, että työterveys olisi otettu mukaan rokottamiseen ja kunnat olisivat luovuttaneet maksuttomat rokotteet tähän tarkoitukseen. Maan hallitus ja STM linjasivat, etteivät ne voi määrätä kuntia työterveyden hyödyntämiseen, vaikka valtio kuntien rokottamisen laskun kuitenkin maksaa.

Esitimme toistuvasti yli vuoden ajan pääkaupunkiseudun kaupungeille työterveyden mukaan ottoa. Vasta marraskuussa, kun varausjärjestelmä tukkiutui ja hoitovelka kasvoi sietämättömäksi, kaupunkien asenne muuttui. Erityisen penseä oli Helsinki kun taas Vantaa olisi ollut valmis etenemään jo aiemmin. Erikseen on kehuttava Turkua, jossa on jo pitkään yhteistyö julkisen ja työterveyden välillä toiminut erinomaisesti. Toki muitakin työterveyttä hyödyntäneitä kaupunkeja on, mutta pääosin rokotus on tehty omana työnä.

Kun kuntien terveyshenkilöstö mobilisoitiin vahvasti rokottamiseen, muun terveydenhuollon hoitovelka kasvoi rajusti. Tästä on julkisuudessa lukuisasti esimerkkejä. Tämä olisi voitu välttää tai sitä olisi ainakin voitu huomattavasti pienentää.

Myös palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat olleet mukana esittämässä työterveyttä rokottamiseen. Tällä joukolla esitimme ja ajoimme vuosi sitten terveydenhuollon koronarokotukset kelakorvattaviksi ja nyt vielä saimme korvauksen tason nousemaan 10 eurosta 16 euroon. Itse rokote on siis maksuton.

Nyt työterveys on tullut laajasti mukaan. Hyvä niin. Rokotuskierros tulee viedä nopeasti maaliin ja kuka tietää kuinka laajasti tarvitaan vielä neljäs rokotuskierros. Rokotusvalmius on pidettävä korkealla.

Pääministeri Sanna Marin sanoi äskettäin radion haastattelutunnilla, että nyt ostetaan aikaa, jotta rokotuskattavuutta saadaan ylös. Miksi sitten sallittiin tietoisesti rokottamisen aloituksen myöhästyminen eikä hyödynnetty ison kriisin keskellä kaikkia voimavaroja. Olisimme ehkä voittaneet kuukauden kolmannen kierroksen rokotuskattavuudessa juuri hetkellä, kun omikron -virus leviää rajuimmillaan ja rokotus on paras tapa pitää tauti mahdollisimman lieväoireisena. Tällä on suora yhteys terveydenhuollon resursseihin.

Erikseen on kysyttävä, miksi taudin torjuntaa on tehty liiaksi rokottamattomien ehdoilla, vaikka on vahva näyttö sille, että rokottamattomat työllistävät terveydenhoitoa, erityisesti tehohoitoa. Olisi myös tutkittava se, voidaanko koronapassia muuttaa niin, että vain sairastettu tauti ja otettu rokote mahdollistavat koronapassin. Näin voitaisiin palveluja avata taudin hieman hellittäessä.

Koko korona-ajan päättäjät ovat vierastaneet kaikkien voimavarojen, niin julkisen kuin yksityisen, valjastamista taudin taltuttamiseen. Olemme EK:n ja yritysten nimissä tehneet lukusia esityksiä yhteistyöstä yhteisen vihollisen – koronan – voittamiseen. Jostain syystä yhteistyön käteen on tartuttu kovin nihkeästi. Esitimme myös erityisen yhteistyöelimen perustamista, jossa elinkeinoelämä olisi mukana. Näin olisi säästytty monelta turhalta murheelta. Tarjous on yhä voimassa.

Vaikka nyt ovat vaikeat ajat edessämme, pitää katse kohdistaa eteenpäin. Monet ennusteet viittaavat siihen, että pahin on ohi kevään aikana. Siihen päästäksemme tulee yhteistyötä tehdä kaikilla tasolla ja erityisesti mikäli tauti vielä haastaa meitä pitkään.