Hannu Ylänen bloggaa: Sääntelyn kehittäminen on näkyvästi esillä uudessa hallitusohjelmassa

Edellinen hallitus kunnostautui hienosti normien purkamisen ja sääntelyn sujuvoittamisen saralla, mutta tuoreen hallitusohjelman perusteella kyllä tulevakin hallitus näyttäisi pitävän sääntelyn sujuvoittamisen ja byrokratian karsimisen melko mukavasti agendalla seuraavan neljän vuoden ajan.

Lainsäädännön vaikutusarviointineuvoston roolia tullaan jatkossa vahvistamaan ja Suomeen laaditaan myös lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä. Hallitus sitoutuu lisäksi tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa. Nämä kirjaukset ovat erittäin tärkeitä. Vaikutusten arviointi on yksi laadukkaan lainsäädännön perusedellytyksistä. -Vielä olisi saatava varmistettua, että arviointineuvoston roolin vahvistaminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että siitä tehdään oikeasti pysyvä toimielin. Sen asema pitäisi kirjata nykyisen asetuksen sijasta lakiin.

Monia erilaisia sujuvoittamistoimenpiteitä on myös kirjattu hallitusohjelmaan. Tavoitteena on muun muassa ”helpottaa pitkäjänteisesti yritysten ja kansalaisten hallinnollisia velvoitteita.” Miten tämä sinänsä hyvä tavoite kääntyy konkretiaksi, onkin sitten toinen asia. Tarkoituksena on myös kehittää lupajärjestelmiä siten, että Suomessa on jatkossa toimiva yhden luukun digitaalinen lupa. Kuulostaa hienolta, mutta tavoitteen saavuttamiseksi täytyy tehdä varsin laaja-alaista yhteistyötä kaikkien hallinnonalojen lupaviranomaisten sekä järjestelmätoimittajien kanssa. Tämänkaltainen laaja-alainen eri tahojen yhdistäminen ei ole oikein tahtonut onnistua tähän mennessä – mutta toivottavasti nyt. Ehkä tämäkin tavoite osaltaan liittyy toiseen hallitusohjelmakirjaukseen – digitalisaation edistämisen ohjelmaan – jossa sitten tarkemmin määritellään erilaisten julkisten palveluiden sähköistä kehittämistä.

Pk -yritykset ovat myös melko hyvin edustettuina lukuisissa sujuvoittamistavoitteissa; tavoitteena on muun muassa madaltaa kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen ja muuttaa yritysten taloushallinto kokonaan sähköiseksi ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa olevat sähköinen kuitti ja lasku. Hyviä tavoitteita nämäkin, kunhan yrityksille annetaan riittävästi aikaa tarvittavien muutosten tekemiseksi taloushallinnon järjestelmiinsä.

EU-sääntelystä hallitusohjelma toteaa, että sen on oltava tarkoituksenmukaista ja laadukasta. Samalla kun luodaan uutta sääntelyä, tarkastellaan kriittisesti vanhaa sääntelyä ja tarvittaessa yksinkertaistetaan sitä. Tarpeetonta hallinnollista taakkaa vältetään. Erinomaisia periaatteita.

Kovin monet sääntelyyn liittyvistä kirjauksista ovat varsin lyhyitä yleistason toteamuksia, mutta onneksi hallitusohjelmasta löytyy myös tavoite paremman sääntelyn kokonaisvaltaisen toimintaohjelman laatimisesta. Siinä näitä lukuisiä sääntelytavoitteita voidaan varmasti sitten tarkentaa ja konkretisoida.