Sähköistyykö yrittäjän arki?
Vaikka Suomea sanotaankin yhdeksi yritystoiminnan mallimaaksi, tarvitaan yrityksen pyörittämisessä silti monenmoista lupaa, ilmoitusta tai muuta yhteydenottoa viranomaisiin. Yritykset odottavat ansaitusti näiden julkisten palvelujen käytön olevan vaivatonta ja helppoa ja yhden luukun periaatteella toimivaa.
Perinteisesti asioita on jouduttu hoitamaan henkilökohtaisella käynnillä virastossa. Sittemmin julkishallinnon toimijat ovat kehittäneet lukuisia erilaisia sähköisiä palveluja yrittäjien käyttöön. Kehitystyöstä osa on kuitenkin toimeenpantu yksittäisissä organisaatioissa erillään asiakasyrityksistä ja myös toisista toimijoista. Näin on saatu aikaan tietojärjestelmien ja tietojen yhteensopivuus yhä kauemmas.
Jotta tilanne saadaan korjattua, tulee meistä yritysrahoituksen, -palvelujen, lupien ja ilmoitusten tarjoajista jokaisen tehdä yhteisten tavoitteiden eteen töitä ja tehdä palveluprosessien kehitys yhdessä toistemme ja ehdottomasti myös asiakkaidemme kanssa. Sähköistäminen haastaa lisäksi julkisen sektorin toimijat keskinäiseen yhteistyöhön toimintojen ja prosessien yhteensovittamisessa sekä yhteisten tietotarpeiden tunnistamisessa. Siirtyminen kustannustehokkaisiin monikanavaisiin palveluihin sekä käyttäjäystävälliseen ja toimivaan sähköiseen hallintoon edellyttää myös yhteisiä tavoitteita ja yhteistä suunnittelua.
Kansainvälisissä tietohallintoa koskevissa vertailuissa Suomi on menestynyt kohtuullisesti. Tietohallintoa koskevan lainsäädännön rakentamista ja yhteisen arkkitehtuurityön käynnistämistä pidetään lupaavina toimenpiteinä, mutta seuraavaksi mitataan hallinnon toimeenpanokyky.
Jotain on toki jo saatu tehtyäkin. Hallitusohjelmassakin mainittu yhden luukun lähestyminen yrityspalveluissa ja yritysten viranomaisasioinnissa toimii jo yrityssuomi.fi -verkkopalvelussa. Se on yksi kolmesta kansallisesta palveluportaalista kansalaisen suomi.fi:n ja virkamiesten hallinto.fi:n rinnalla. Verkkopalvelun kyljessä on otettu käyttöön yritykselle sähköisen työtilan tarjoava Oma Yritys-Suomi -palvelu, jota käyttää jo yli 7 000 käyttäjää. Palvelussa voi hoitaa helposti monia yrityksen perustamiseen, muutostilanteisiin ja käytännön arkeen liittyviä asioita. Kyseessä on käyttäjän profiilitietojen mukaan rakentuva sähköinen palvelu, joka suodattaa yrityksen tarpeeseen parhaiten soveltuvat työkalut ja sähköiset asiointipalvelut.
Yritys-Suomi -otsikon alla on kirkastettu myös julkisten yrityspalvelujen yhteistä kehittämisen tavoitetilaa. Tavoitteen saavuttamisen edellytystekijöiksi kirjattiin toimivat tunnistautumisratkaisut, asiointitili, rooli- ja valtuutuspalvelut, kertakirjautumisen mahdollisuus ja lukuisa joukko muita digitalisaation edellyttämiä infrastruktuurin peruselementtejä. Yrityksillehän näiden härpäkkeiden ei pitäisi näkyä muuten kuin selkeänä ja sujuvana asiointina.
Yritykselle on tärkeää saada omat asiansa hoidettua mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti. Parasta olisi, jos asiointia ei tarvittaisi ollenkaan. Kun tämä lienee toistaiseksi mahdollista vain hyvin rajatussa määrässä nykyisiä asiointiprosesseja, täytyy etenemisen politiikaksi valita muita periaatteita. Sekin helpottaa, jos asioinnissa hyödynnetään hallinnossa jo olevia tietoja ja yrityksen tarvitsee vain päivittää näistä ne muuttuneet tiedot yhteisessä käytössä oleviin tietovarantoihin.
Usein hyvän asiakaspalvelun kriteeriksi määritellään henkilökohtaisesti saatu palvelu. Jatkossa tärkeämpää lienee sähköisen ja henkilökohtaisen palvelun oikea suhde. Usein asiakkaan ensimmäinen palvelukontakti voidaan hoitaa sujuvasti ajasta ja paikasta riippumattomana verkkopalveluna. Mikäli tarvitaan myös henkilökohtaista palvelua, voi sen jatkossa nopeimmin saada puhelimitse. Henkilökohtaiset face to face -tapaamiset on järkevää säästää syvällisempää asiantuntemusta vaativiin tilanteisiin.
Meidän julkisia yrityspalveluja kehittävien on tärkeää tehdä kehitystyötä palveluja käyttävien asiakkaiden kanssa. On tarpeen muistaa että yhdessä tekemällä kaikki voittavat.
Sirpa Alitalo
teollisuusneuvos
Työ- ja elinkeinoministeriö