Salomaa: Työturvallisuudessa kasvavaa painetta lisäsääntelylle

Työelämä on muuttunut paljon lyhyessä ajassa. Tämä haastaa työsuojelua ja työturvallisuuden johtamista. Työntekijät ja yritykset kiinnittävät sosiaaliseen vastuullisuuteen yhä enemmän huomiota.  Kansallisesti ja EU:ssa käydään aktiivista keskustelua psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta ja uusista lakihankkeista. Näistä syistä EK laati yhdessä jäsenliittojen kanssa työturvallisuuskatsauksen ja -strategian.

Työnantajat tekevät paljon työhyvinvoinnin eteen, mutta tästä ei välttämättä tiedetä. Työelämäkeskustelu ei usein anna kovin realistista kuvaa työelämästä. Puheissa korostuvat kuormitus, yksilön kielteiset kokemukset ja työelämän haasteet. Haasteista on tärkeää puhua, mutta niin että etsitään ongelmiin ratkaisuja, vahvistetaan yhteistyötä ja näin edistetään työhyvinvointia.

EK-liittoyhteisö korostaa, että työelämäkeskustelun tulisi perustua enemmän tutkittuun tietoon. Siinä pitäisi tulla esille tasapuolisemmin johtaminen, yhteistyön merkitys sekä yksilön oma vastuu. Vastuullinen työelämäkeskustelu olisi tärkeää myös tulevaisuuden työntekijöiden kannalta: keväällä 2022 Talous ja nuoret ry:n julkaiseman tutkimuksen mukaan 32 prosenttia nuorista pelkää työelämää.

Lainsäädäntö ei ole ensisijainen ratkaisu työsuojelun kehittämiseen

Viime aikoina puhetta on ollut mm. työsuojelunäkökulman huomioimisesta ilmastonmuutokseen ja tekoälyyn liittyvässä keskustelussa. Tärkeitä asioita, mutta jos lainsäädäntöä uudistetaan, lain tulisi perustua tutkittuun tietoon ja käytettävien käsitteiden tulisi olla tarkkarajaisia. Työnantajille työturvallisuuslaissa asetettu vastuu on jo nyt Suomessa poikkeuksellisen ankaraa, mutta silti lisäsääntelyn vaatimus nousee esille erityisesti ay-liikkeeltä.

Työturvallisuuslaki on laadittu fyysisen turvallisuuden näkökulmasta. Jos lain soveltaminen laajentuu tulevaisuudessa merkittävästi yhä edelleen, on välttämätöntä harkita uudelleen eräitä nykyisen lain perusratkaisuja. Esimerkiksi työturvallisuusrikoksia koskeva sääntely voi asettaa esihenkilöt rikosvastuuseen mitä moninaisimmista tapahtumista. Kuka kohta uskaltaa enää alkaa esihenkilöksi?

Työturvallisuuden parissa on tehty todella hyvää työtä viimeisten vuosikymmenien aikana. Onnistumiset ovat perustuneet asioiden kehittämiseen yhdessä työpaikoilla.

Muuttuva työelämä edellyttää työturvallisuuden ja työterveyshuollon tarkastelemista yhä enemmän yhdessä. Työpaikkojen tarvitseman riittävän työterveyshuollon tuen merkitys korostuu aiempaa enemmän, koska fyysisen turvallisuuden lisäksi henkisen hyvinvoinnin huomioiminen on aiempaa tärkeämpää. Samalla työturvallisuusjohtaminen ja sen vaikutus tuottavuuteen nähdään vahvemmin osana organisaatioiden strategista johtamista.

Työpaikkojen työturvallisuustyön tukemisen tarve korostuu

Työhön liittyvän henkisen kuormituksen hallinnassa tulee kiinnittää huomiota myös esihenkilöiden jaksamiseen. Työntekijöiden työstä ja yksityiselämästä johtuvaa kuormitusta on mahdotonta täysin erottaa toisistaan. Selvää on, että osa työpaikoilla ilmenevistä pulmista johtuu työntekijän yksityisasioista. Jokainen työntekijä kokee kuormituksen eri tavalla. Toinen kuormittuu työssä jostakin, mistä toinen ei kuormitu. Työntekijöiden velvollisuuksista tuoda asioita esille ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan tulee myös keskustella.

Jokaiseen työhön kuuluu kuormitustekijöitä ja tämä vaihtelee työn sisällön mukaan. Tämän normaalitason määrittäminen tulisi olla selkeää ja perustua työn sisältöön. Esimerkiksi vuorotyöhön, itsenäiseen työhön ja esihenkilötyöhön kuuluu kuormitustekijöitä, joiden poistaminen ei ole mahdollista.

Työsuojelun muuttuessa monimutkaisemmaksi korostuu työpaikkoja tukevien ja lain sisältöön keskittyvien työkalujen ja ohjeiden kehittäminen. Valvovan viranomaisen toiminnassa on syytä panostaa yhä enemmän viestintään ja työpaikkojen tukemiseen. Valvontakäytäntöjen tulee olla yhtenäisiä eri puolella Suomea. Työn voimavaratekijät tulee myös huomioida valvonnassa.

Työpaikat tarvitsevat tukea lainsäädännön velvoitteiden noudattamiseen ja hyväksi havaittuja käytäntöjä on syytä jakaa. Työsuojelu on ennen kaikkea yhdessä työpaikoilla tehtävää ennakoivaa toimintaa. Työsuojelu on kaikkien asia, vaikka sitä tehdään esihenkilön johdolla.

Elinkeinoelämän keskusliiton ja jäsenliittojen yhteisellä strategisella lähestymistavalla työturvallisuuteen pyrimme vaikuttamaan siihen, että kokonaisuus kehittyy työyhteisöjä palvelevaan suuntaan.