Sama sopimuskorotus, eri palkkakehitys – miksi?

Viime viikolla julkaistun EK:n kuukausipalkkatilaston mukaan ansiokehitys eli palkkojen nousuvauhti vaihteli toimialoittain vuonna 2015. Näin siitä huolimatta, että suurimmalla osalla aloista palkkoja korotettiin ns. tyka-sopimuksen mukaisella yleiskorotuksella, 0,4 prosentilla. Mistä eri alojen ja palkansaajaryhmien väliset erot ansiokehityksessä sitten johtuvat?

Palkkoihin ja niiden kehitykseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin työehtosopimuksissa sovitut palkankorotukset. Näiden muiden tekijöiden yhteisvaikutus ansiokehitykseen voi olla jopa suurempi kuin sopimuskorotuksen vaikutus – varsinkin matalien sopimuskorotusten vuosina.

Yritys- tai yksilökohtaisesti maksetaan muitakin palkankorotuksia kuin sopimuskorotuksia. Ne voivat liittyä esimerkiksi yritysten väliseen kilpailuun ammattitaitoisesta työvoimasta. Henkilökohtaisia palkankorotuksia maksetaan myös työsuorituksen, palvelusajan tai toimenkuvan muutosten perusteella. Kun edellä kuvatut tekijät nostavat keskiansioita sopimuskorotuksia enemmän, puhutaan palkkaliukumasta.

Työmarkkinaslangissa palkkaliukumalla tarkoitetaan yleensä kokonaisuudessaan sitä ansiokehityksen osaa, joka ylittää sopimuskorotuksen vaikutuksen keskiansioon. Tällöin palkkaliukuma sisältää myös rakennemuutosten vaikutukset.

Rakennemuutoksia ovat mm. palkansaajien tehtävä-, koulutus- tai ikärakenteessa tapahtuvat muutokset. Esimerkiksi teollisuuden toimihenkilöillä on viime vuosikymmeninä ollut käynnissä merkittävä tehtävärakenteen muutos, kun suorittavien tehtävien osuus on pienentynyt ja vaativien asiantuntijatehtävien osuus kasvanut. Edellä kuvatun kaltainen tehtävärakenteen muutos tyypillisesti nopeuttaa keskiansion nousua koko alalla.

Rakennemuutokset voivat myös hidastaa ansioiden nousua. Vaikutus voi olla ansiokehitystä hidastava esimerkiksi silloin, jos alalta poistuu vaikkapa eläkkeelle muita korkeapalkkaisempia työntekijöitä. Muutenkin henkilöstön suuri vaihtuvuus on yleensä keskiansion nousua hidastava tekijä; uusien alalle tulevien henkilöiden palkat ovat usein hieman pienemmät kuin ns. vanhoilla työntekijöillä.

Vaihtuvuudesta johtuvien rakennemuutosten vaikutus voidaan eliminoida seuraamalla identtisten henkilöiden, ts. peräkkäisinä vuosina tilastossa mukana olevien, ansiokehitystä. Identtisillä henkilöillä keskiansiot nousevat yleensä nopeammin kuin kaikilla henkilöillä. Etenkin suuren vaihtuvuuden toimialoilla identtisten ansiokehitys kuvaakin luotettavammin todellista palkkojen nousuvauhtia.

• Palkkatilasto, kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2015 (julkaisu, pdf)

Viikon  kysymys: Mikä on säännöllisen työajan ansio?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)