Santeri Suominen bloggaa: Kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmassa vireillä useita sääntelyhankkeita

Sijoitusten kestävyysluokituksen eli taksonomian lisäksi komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmassa on kirjaus yritysten kestävämmän hallinnoinnin edistämistä ja pääomamarkkinoiden lyhytjänteisyyden hillitsemistä koskien. Kysymys on yhtiöoikeuden ja pääomamarkkinoiden ytimessä olevista säännöistä.

Kestäville investoinneille suotuisamman hallinnoinnin edistämiseksi komissio arvioi,

i) onko tarpeen pyytää yritysten hallituksia laatimaan ja julkistaman kestävyysstrategia, johon sisältyisi koko toimitusketjun kattava due diligence -selvitys sekä mitattavat kestävyystavoitteet; ja

ii) onko tarpeen selkeyttää sääntöjä, joilla varmistetaan, että johtajat toimivat yhtiön pitkän aikavälin etujen mukaisesti.

Komissio velvoitti EU:n arvopaperivalvoja ESMA:n keräämään vuoden 2019 loppuun mennessä näyttöä pääomamarkkinoiden yhtiöihin kohdistamasta liiallisesta lyhyen aikavälin paineesta ja harkitsemaan tarvittaessa näytön pohjalta lisätoimia. ESMA konsultoikin markkinatoimijoita kesällä 2019 mm. seuraavista teemoista:

i) salkun kiertonopeus ja omaisuudenhoitajien omistusosuusjaksot;

ii) pääomamarkkinoiden mahdolliset käytännöt, jotka luovat liiallista lyhyen aikavälin painetta reaalitalouteen, mukaan lukien liikkeeseenlaskijoiden johdon palkitseminen.

ESMA julkaisi raportin löydöksistään joulukuun lopussa. Raportin mukaan tyypillinen investointihorisontti on ”vain” viiden vuoden mittainen, vaikka sidosryhmät pitivät pidemmän aikavälin horisonttina yli kuutta vuotta. Tutkimuksen havainnot eivät kuitenkaan tue väitteitä ns. kvartaalikapitalismin olemassaolosta.

ESMA ehdottaa raportissaan, että:

  • komissio tutkii, onko syytä muuttaa MiFID II:n sijoitustutkimusta koskevaa sääntelyä siten, että kestävyysriskit tulevat paremmin huomioiduksi vakuuttajien, varainhoitajien ja sijoittajien toiminnassa.
  • ESG-riskien raportoinnin osalta ESMA:n mukaan komission tulisi arvioida muutostarpeet ei-taloudellisen tiedon raportointi -direktiiviin (NFRD), jotta raportoinnin vertailtavuus, relevanttius ja luotettavuus paranisivat ottaen huomioon toisaalta myös avoimuusdirektiivin vaatimukset (Transparency Directive).
  • Yritysjohdon palkitsemisen osalta ESMA tyytyisi pitkälti siihen, että komissio monitoroisi, miten vastikään voimaan tullut osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi (SHRD II) vaikuttaa. Kuitenkin jotta sijoittajat voisivat arvioida ja hallinnoida kestävyysriskejä paremmin, tulisi ESMA:n mukaan harkita äänestysmahdollisuutta ei-taloudellisen tiedon raportista (non-financial statement).
  • Lisäksi ostotarjousdirektiivin (Takeover Directive) muuttamista harkitaan

EK:n tiedossa ei ole pääomamarkkinoilla vallitsevia käytäntöjä, joista aiheutuisi oikeudetonta tai edes haitallista lyhyen aikavälin (”undue short-termism”) painetta yhtiöihin. Edellä luetellut ESMA:n raportin löydökset ovat pitkälti asioita, jotka ovat jo ennestään EU:n eri toimielinten agendalla. Raportissa ei tutkittu osakkeenomistaja-aktivismia, lyhyeksi myyntiä tai arvopaperilainausta eikä algoritmista tai HFT-kauppaa (High Frequency Trading). Komissio arvioi, ryhtyykö se toimenpiteisiin raportin johdosta.

Kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma sisältää paljon hyvin elementtejä vastuullisuuden lisäämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sääntelyn yksityiskohdissa tulee kuitenkin huomioida, ettei se aiheuta haittaa jo toimiville markkinamekanismeille sekä välttää ylimääräistä hallinnollista taakkaa yhtiöille.

EK on edustettuna ESMA:n arvopaperimarkkinoiden sidosryhmässä