Tuulivoimainvestointeja uhkaa tarpeeton lisäsääntely
Talouskasvun ja päästövähennykset mahdollistavalle tuulivoimalle harkitaan uudessa alueidenkäyttölaissa tarpeettomia ja haitallisia esteitä kiinteällä etäisyysvaatimuksella, kirjoittaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen yhdessä neljän muun järjestön kanssa Kauppalehdessä 18.2.2025.
Puhdas, kotimainen ja edullinen sähkö on yksi ratkaisevista tekijöistä viime viikkojen investointiuutisten taustalla. Olemme saaneet lukea muun muassa datakeskuksista ja vetyhankkeista eri puolilta Suomea.
Yksi selkeä yhdistävä tekijä löytyy uusia työpaikkoja luovien investointien taustalta – ne käyttävät paljon puhdasta sähköä. Sähkön tarjonta sekä sen mahdollistamat investoinnit ovat kriittisen tärkeitä myös teollisuuden arvoketjuissa toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille.
Käynnissä olevassa energiamurroksessa sähkön rooli korostuu, kun teollisuudessa, lämmityksessä ja liikenteessä siirrymme fossiilisista polttoaineista sähköön. Suomen vahvuus on kyky lisätä puhtaan sähkön tuotantoa kilpailukykyisesti kysynnän kasvaessa, ja näin houkutella myös uusia puhtaan teollisuuden investointeja. Suurin potentiaali nopeaan sähköntuotannon lisäämiseen on maatuulivoimassa.
Kiinteä etäisyysvaatimus tarpeeton
Talouskasvun ja päästövähennykset mahdollistavalle tuulivoimalle harkitaan kuitenkin uudessa alueidenkäyttölaissa tarpeettomia ja haitallisia esteitä kiinteällä etäisyysvaatimuksella.
Tuulivoimarakentamisen nykyiset menettelyt varmistavat hankkeiden sijoittumisen luonnon ja yhteiskunnan kannalta kestävästi. Hankkeiden vaikutukset selvitetään kattavasti kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Asutuksen ja tuulivoiman välistä etäisyyttä säännellään valtioneuvoston asetuksella tuulivoimaloiden ulkomeluntasosta sekä ympäristöministeriön ohjeella melumallinnuksesta, jotka yhdessä asettavat yhden Euroopan tiukimmista etäisyysvaatimuksista tuulivoimalle.
Kiinteä etäisyysvaatimus romuttaisi vaikutuksiin perustuvan lupajärjestelmän, ja vähentäisi kaavoituksessa paikallista kunnan päätösvaltaa.
Erityisen huomionarvoisia ovat etäisyysvaatimuksen vaikutukset sähköntuotannon lisäämiseen. Osana lakivalmistelua ympäristöministeriö on tilannut suomalaiselta konsulttiyhtiö FCG:ltä raportin kiinteän etäisyysvaatimuksen vaikutuksista tuulivoiman lisärakentamiseen ja kasvavan sähkönkysynnän kattamiseen.
Raportin mukaan puhtaan teollisuuden vaatima sähkön lisäystarve ei vaarannu, mikäli etäisyydeksi asetetaan 800–1000 metriä, minkä nykyinen vaikutusten arviointiin pohjautuva sääntely mahdollistaa. Sen sijaan esimerkiksi 1500 metrin kiinteä raja vaarantaisi nämä tavoitteet.
Määräys ohjaisi väärään suuntaan
Pahimmillaan etäisyysraja tekisi tuulivoiman rakentamisen mahdottomaksi eteläisessä ja itäisessä Suomessa, ja ohjaisi rakentamista pohjoisessakin kauemmas jo rakennetusta ympäristöstä, lähemmäs luontoa ja erämaita.
Petteri Orpon (kok) hallitus tavoittelee uutta kasvua Suomeen. Suurimmat tiedossa olevat kasvuinvestoinnit perustuvat luotettavaan näkymään puhtaan sähkön saatavuudesta. Puhdas sähkö on Suomen valttikortti ja vahvuus investointien houkuttelussa.
Tuulivoiman sijoittumisen perustana tulee säilyä myös jatkossa tapauskohtainen vaikutusten arviointi ja paikallinen päätöksenteko. Keinotekoiset, muuhun kuin toiminnan vaikutuksiin perustuvat etäisyyssäännöt horjuttaisivat luottamusta ennakoitavaan investointiympäristöön.
Anni Mikkonen, toimitusjohtaja, Suomen uusiutuvat ry
Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry
Ulla Heinonen, johtaja, vihreä kasvu, Elinkeinoelämän keskusliitto
Teppo Säkkinen, johtaja asiantuntija, elinkeino- ja ilmastopolitiikka, Keskuskauppakamari
Roope Ohlsbom, ekonomisti, Suomen Yrittäjät
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 18.2.2025