Suomi tarvitsee investointeja

Viime viikkoina talouskeskustelun yhtenä aiheena on ollut yritysten oikeus vähentää – muiden kulujen tapaan – myös korkokuluja verotuksessaan. Esillä olleiden yksittäistapausten ja puutteellisten tietojen perusteella korkojen vähennysoikeus on yleistäen leimattu verokikkailuksi, ja on esitetty pitkälle meneviä vaatimuksia vähennysrajoituksille.

Ennen liian hätäisiä kiristysvaatimuksia on syytä palauttaa mieleen hieman laajempi kuva investointien rahoituksesta, verotuksesta ja talouden toiminnasta.

Korkojen vähennysoikeutta on Suomessa rajoitettu jo vuodesta 2014 alkaen. Rajoitusten säätämisen taustalla oli nimenomainen tarkoitus rajoittaa kansainvälistä verosuunnittelua, jossa konsernin sisäisellä velalla pyritään minimoimaan veronmaksua Suomessa. Korkojen vähennysoikeuteen puuttuminen on kansainvälisesti tavanomaista, mutta Suomen mallia voidaan pitää kansainvälisessäkin vertailussa varsin tiukkana. Rajoitukset kohdistuvat periaatteessa kaikkiin suomalaiskonserneihin riippumatta siitä, onko korkovähennyksen taustalla edes minkäänlaista verosuunnittelua.

Tällä hetkellä Suomen suurimpia huolenaiheita ovat yritysten liian vähäiset investoinnit. Investoinnit vaativat käytännössä toteutuakseen aina myös lainarahan käyttämistä. Korkojen vähennysoikeuden lisärajoittaminen heikentäisi investointihalukkuutta ja -mahdollisuuksia, antaisi väärän viestin Suomesta investointiympäristönä ja vaarantaisi siten jo päätettyjenkin investointien toteutumisen.

EU:n komissio antoi tammikuussa. OECD:n BEPS-toimien (Base Erosion and Profit Shifting) täytäntöönpanoa koskevan direktiiviesityksen, jossa komissio esittää yhtenäistä korkojen vähennysoikeuden rajoituksia koskevaa sääntelyä EU-alueella. Komission esittämän yleisen korkovähennysrajoituksen toteutuminen heikentäisi todennäköisesti sekä Suomen että EU:n houkuttelevuutta investointiympäristönä. Suomen ei pidä hätiköidä omien ratkaisujensa kanssa, ennen kuin nähdään millaisia EU:n ja muiden maiden toimet ovat.

Jos nähdään tarpeelliseksi puuttua nykyisiin verosäännöksiin, niin mahdollisilla uusilla korkovähennysrajoituksilla tulisi puuttua vain veron välttämistarkoituksessa toteutettuihin verosuunnitteluoperaatioihin. Täsmätoimet ovat riittäviä.

*********************

Viikon kysymys: Mikä on suora sijoitus?