Pysyvätkö taloustilastot työmarkkinakuvioiden mukana?

16.08.2017

Monella Suomen taloutta seuraavalla meni eilen aamukahvi väärään kurkkuun, kun Tilastokeskus uutisoi Suomen talouskasvun pysähtyneen äkkiä kesäkuussa. Alkuvuoden nousutrendi ja monien odottamat ripeät kasvuluvut häipyivät kerralla pois. Tänään myös muun muassa Financial Times uutisoi Suomen yllättävästä äkkipysähdyksestä.

Suomen ekonomistikuntaa uusimmat luvut ihmetyttivät. Aivan erityisesti palvelusektorin tuotannon romahdus kesäkuussa ei tuntunut loogiselta. Mistään muualta ei löytynyt tukea nyt nähdylle äkkijarrutukselle, vaikka kaikki tietävät kuukausitason talouslukuihin aina sisältyvän epävarmuuden.

Kollegojeni konsensusarvio olikin, että kesäkuun luvut ovat tilastokummajainen, joka korjautuisi aikanaan tilastojen päivittyessä. Tämä näkemys vaikuttaisi minusta aivan oikealta. Tarkemmin lukujen laskentatapaa penkomalla voi kuitenkin mielestäni päätellä, että mittausongelma voi olla hieman laajempi ja että sillä voi olla vaikutusta myös muina kuukausina.

Oudoilla lukemilla yllättävä selitys

Selitystä outoihin kasvulukuihin pitää nähtävästi hakea vähän erikoisesta suunnasta. Nimittäin, kuten julkisuudessakin on paljon keskusteltu, osana kilpailukykysopimusta toteutettiin julkisella sektorilla määräaikainen lomarahojen leikkaus. Tämä näyttäisi sekoittavan odottamattomalla tavalla kuluvan vuoden taloustilastot.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että yksityinen kulutus olisi romahtanut lomarahaleikkausten vuoksi ja katkaissut Suomen talouskasvun, kuten Helsingin Sanomien otsikossa jo ehdittiin spekuloida. Syy vaikuttaisi olevan tilastojen laadintatavassa ja sinänsä varsin teknisessä yksityiskohdassa.

Reilusti mutkia suoristaen ilmiö näyttäisi olevan seuraava: pika-arvio julkisen sektorin laajuudesta saadaan katsomalla sen maksamia palkkoja (palkkasummaa) ja jakamalla palkkasumma ansiotasoindeksillä, joka kuvaa palkkatasoa. Tänä vuonna tehty lomarahaleikkaus näkyy kesäkuun palkkasumman kertaluonteisena putoamisena, mutta jakajana olevassa ansiotasoindeksissä se onkin jaettu koko vuodelle tasaisesti.

Laskutavan vuoksi julkisen toiminnan volyymi voi näyttää romahtaneen kesäkuussa 2017, kun reilusti pienentynyt palkkasumma on jaettu vain vähän pienentyneellä ansiotasoindeksillä. Toisaalta koko alkuvuoden ajan on käynyt aivan päinvastoin. Lomarahaleikkaus ei silloin näkynyt palkkasummassa, mutta jakajana oleva ansiotasoindeksiä oli alennettu. Julkinen toiminta siis arvioitiin alkuvuoden 2017 ajan jonkin verran liian suureksi, mikä samalla yliarvioi Suomen talouden kasvukäännettä.

Missä Suomen talous on nyt menossa?

On vahvoja syitä olettaa, että Suomessa ei tapahtunut mitään talouden äkkipysähdystä kesäkuussa, vaikka tilastojen pika-arviot niin sanovat. Mutta samasta syystä koko alkuvuoden luvut olivat todennäköisesti hieman liian korkeat. Ja on tärkeää huomata, että loppuvuoden 2017 aikana julkaistavat kasvuluvut voivat myös olla hieman yläkantissa, koska ansiotasoindeksi vääristää jälleen julkisen toiminnan laajuutta ylöspäin.

Taloustilastojen ja reaalimaailman suhde on monimutkainen, ja tilastojen laadinnassa joudutaan tasapainoilemaan nopeuden ja tarkkuuden välillä. Kilpailukykysopimus näyttää sekoittaneen yllättävästi vakiintuneet laskentatavat, minkä vuoksi kuukausittaisiin kasvulukuihin ei kannata erityisesti tällä kerralla kiinnittää liikaa huomiota.