Taneli Lahden vaalianalyysi: EU tarvitsee rohkeutta realismiin

Uusilta EU-päättäjiltä vaaditaan malttia olla lupaamatta sellaista, mitä ei voida lunastaa. Nyt ei ole suurten visioiden ja lupausten aika, arvioi EK:n Brysselin-toimiston johtaja. EU:n rivejä kokoava ja yhtenäisyyttä vahvistava työohjelma olisi sellainen, joka keskittyisi unionin vahvuuksiin: sisämarkkinoihin, kauppapolitiikkaan, tutkimuksen ja investointeihin.

Äänestäjät lähtivät sittenkin liikkeelle yhtenäisen Euroopan puolesta. Noin neljännes enemmän kuin viime vaaleissa päätti lähteä käyttämään valtaansa vaaleissa. Äänestysaste oli ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen yli 50 %. Myös Suomessa äänestettiin hieman ahkerammin kuin viime vaaleissa, vaikka äänestysaste jäikin vain vähän yli 40 %:n.

Euroopan poliittinen kartta muuttui paljon. Ranskassa vuosikymmeniä valtaa pitäneet sosialistinen ja republikaaninen puolue jäivät kolmen kärjestä. Macronin ja Le Penin johtamat puolueet jakoivat lähes tasapäisesti kärkipaikat ja kolmanneksi nousi vihreä puolue. Myös Saksassa vihreiden kannatus nousi roimasti. Iso-Britanniassa EU-myönteiset puolueet saivat yhteensä enemmän kannatusta kuin Brexitiä ajavat, samalla kun perinteiset valtapuolueet jäivät kauas mitalisijoilta. Useissa maissa nähtiin kannatuksen siirtyvän oikeammalle ja vihreämmälle.

Samalla kuitenkin Euroopan heikentämistä ajavat voimat säilyttävät paikkansa parlamentissa. Ne pyrkivät todennäköisesti välttämään jakautumisen kolmeen ryhmään, kuten kävi edellisten vaalien jälkeen 2014. Samalla voimasuhteet Eurooppaa vahvistamaan ja sitä hajauttamaan pyrkivien voimien välillä pysyvät jotakuinkin ennallaan. Erona edelliseen on, että EPP ja S&D eivät enää kaksistaan saa enemmistöä parlamentissa.

Komission uuden puheenjohtajan pitääkin etsiä tuki useammalta poliittiselta ryhmältä. EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber ryhtynee hetimiten tunnustelemaan tukea S&D:n lisäksi myös Vihreiltä ja ALDE:lta. Euroopan komission uudessa työohjelmassa tulee todennäköisesti näkymään kaikkien näiden ryhmien kädenjälki.

Talouden näkymiä ovat hämärtäneet viime kuukausina erityisesti kauppajännitteet ja poliittinen epävarmuus. Eurovaalien tulos hälventää pahimpia uhkakuvia Euroopan lamaantumisesta ja hajaantumisesta. Talouden näkymiä se kirkastaa hieman. Seuraavina kuukausina, erityisesti Suomen puheenjohtajuuskaudella, tehdään valintoja siitä, kuinka EU ryhtyy edistämään talouden kasvuedellytyksiä, torjuu ilmastomuutosta ja kohentaa kansalaistensa turvallisuutta.

Eurooppaa yhdistävä ja vahvistava työohjelma on mahdollinen, eikä välttämättä edes kovin vaikea. Keskittymällä vahvuuksiinsa, toimiviin sisämarkkinoihin ja tehokkaaseen kauppapolitiikkaan, tutkimukseen ja investointeihin, EU voi menestyä ja edistää eurooppalaisten asiaa maailmalla. Nyt vaaditaan malttia olla lupaamatta sellaista, mitä ei voida lunastaa. Nyt ei ole suurten visioiden ja lupausten aika, vaikka houkutus saattaa olla suuri. Nyt tarvitaan rohkeutta realismiin!