Antti Tanskanen: Onko Suomen ansiotuloverotus liian kireää?
Jos työn verotus on liian kireää, houkuttelee vapaa-aika työtä enemmän. Tällöin verotuksen kiristys ei kasvata verotuloja, vaan päinvastoin vähentää yhteiskunnan keräämiä verotuloja.
Veronmaksajien laskurin mukaan yli 50 % rajaveroasteita maksavat Suomessa kaikki yli 58 000 euroa vuodessa (eli 4 640 euroa kuukaudessa) ansaitsevat. Korkein rajaveroaste on 59,3 % tulotasolla noin 98 000 euroa vuodessa.
Viime kuussa ETLA julkaisi tutkimuksensa työnverotuksesta. Tutkimuksessa arvioidaan, millaisella ansiotuloveron tasolla yhteiskunta maksimoi verokertymän.
Verokertymän ja rajaveroasteen yhteyttä kuvaa nk. Lafferin käyrä, jonka muoto on yksikyttyräinen. Lafferin käyrän huippukohta kertoo, millä rajaveroasteella yhteiskunta kerää suurimman määrän verotuloja.
Etlan tutkimuksen mukaan vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta, että palkansaajien korkeimmat rajaverot olisivat Suomessa Lafferin käyrän huipun väärällä puolella. Tällöin liian korkeat veroasteet heikentävät taloudellista toimeliaisuutta niin paljon, että verotulot pienenevät. Samalla liian kireä verotus myös heikentää julkista taloutta. Myös Lundberg on arvioinut, että Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on kaikissa niin kireä ylin rajaveroaste, että tämä vähentää yhteiskunnan saamia verotuloja.
Lafferin käyrän huipun sijaintiin vaikuttaa verotettavan tulon jousto, joka kuvaa työtulojen muutosta verotuksen kiristyessä. Toisin sanoen, jousto kuvaa, miten käyttäytyminen muuttuu verotuksen kiristyessä. Etla olettaa joustoparametrin olevan 20 % ja tulonmuunnon 16 %, jolloin Lafferin käyrän huippu on 66 prosentin rajaveroasteessa. Tulonmuunnolla tarkoitetaan sitä, miten ihmiset muuttavat tulon rakennetta eri tulolajien välillä verotuksen muuttuessa. Esimerkiksi ansiotulojen muuttamista pääomatuloiksi tai yritystuloiksi verojen minimoimiseksi.
Kansantaloustieteen KT-päivillä Tallinnassa esiteltiin suomalaista uusinta tutkimusta, jonka mukaan joustoparametri voi olla tähän asti ajateltua suurempi, ehkä noin 50 %. Tällöin Laffer-käyrän huippu on 45-50 %:ssa riippuen siitä, millaiseksi tulonmuunto oletetaan. Jos uskomme alustavia tietoja uusimmasta suomalaisesta tutkimuksesta, on Suomen ansiotulovero aivan liian kireää. Tällöin ansiotuloveron alentaminen kasvattaisi yhteiskunnan verotuloja.
Verotulojen riippuvuutta ihmisten käyttäytymisestä voi testata alla olevalla laskurilla. Laskuri kaava perustuu Lundbergin artikkeliin. Laskurissa voi testata parametrien vaikutusta Lafferin käyrään, ja laittaa siihen parametrit, joihin uskoo, ja tarkastella, millä puolella huippua Suomen korkeimmat veroasteet ovat.
EK:n Kasvun ReStart -julkaisussa esitetään joukko toimenpiteitä, joilla Suomen talous saadaan kasvu-uralle. Yksi keinoista on ansiotuloverotuksen ylimpien marginaalien keventäminen työntekoon kannustamiseksi.