Tehtävänä hyvä tulevaisuus – ryhdytään siis tasapainotalkoisiin
Suomen julkisen talouden tilanne puhuttaa vaalien alla, hyvästä syystä. Vuoden 2008 jälkeen Suomen valtiontalous on nimittäin ollut joka ikisenä vuonna miinuksella, ja velan suhde BKT:hen on kasvanut vaisun talouskasvun takia vauhdilla.
Vielä ennen vuoden 2008 finanssikriisiä Suomen julkinen talous oli yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa parasta A-luokkaa. Velkasuhde oli selvästi alle EU-keskitason ja samaa tasoa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tällä hetkellä velkaa on kaksinkertaisesti pohjoismaisiin naapureihimme nähden – muutaman vuoden päästä jo yli kolminkertaisesti Ruotsiin verrattuna.
Matalien korkojen aikana huolettomasti velkaantuneen Suomen julkisen talouden liikkumatila on vaivihkaa kaventunut ja vastuullisen julkisen talouden pitkä linja hämärtynyt. Koronan ja sodan takia tarpeellisten kriisitoimien ohella julkisia menoja on lisätty pysyvästi miljardikaupalla.
Vertailukohdaksi voi ottaa Ruotsin, jossa julkisen talouden hoito on kurinalaista aivan hallituksen väristä riippumatta. Ruotsin julkinen velka on kriiseistä huolimatta nyt matalalla, noin 35 prosentin tasolla BKT:stä. Ennusteiden mukaan se laskisi lähivuosina jopa 26 prosentin tasolle samalla kun Suomen velka kiipeää kohti 80 prosenttia.
Suomen julkisen talouden ongelmien merkittävä juurisyy on Euroopan heikoimpia oleva väestökehitys. Suomi vanhenee ja harmaantuu, hoivan tarve kasvaa jatkuvasti, syntyvyys sukeltaa eikä työperäinen maahanmuutto ole riittävällä tasolla. Olemme luvanneet ikääntyvälle väestölle samantasoiset palvelut ja etuudet kuin muut Pohjoismaat, vaikka taloutemme suorituskyky ja hyvinvoinnin rahoituspohja jää niistä koko ajan jälkeen. Tämä yhtälö on väistämättä tasapainotettava tulevalla vaalikaudella ja sen jälkeen.
Kello käy eikä aikaa ole hukattavaksi. Jos saamme julkisen talouden kurssia käännettyä pian, selviämme edes astetta loivemmalla korjausliikkeellä. Velan korkomenot nimittäin kasvavat voimakkaasti. Tälle vuodelle ennustetaan jo 2,5 miljardin euron korkomenoja, kun viime vuonna selvittiin alle miljardilla. Tänä vuonna korkoihin menevälle yli puolentoista miljardin lisärahalle olisi ollut muitakin hyviä käyttökohteita – sillä olisi maksanut esimerkiksi kaikki lapsilisät ja rahaa olisi silti jäänyt satoja miljoonia yli.
Tarvitaan tasapainotalkoot
Suomeen tarvitaan julkisen talouden tasapainotalkoot. Joulun alla valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa esitettiin yhteensä 9 miljardin euron tasapainotusta seuraavien kahden vaalikauden aikana. Tämä on hyvä lähtökohta, jolla velan kasvu saadaan pysähtymään, mutta edes se ei riitä tuomaan Suomen julkista velkaa lähemmäs verrokkejamme.
Tasapainotalkoiden tärkeä osa ovat vahvat reformit, joilla työllisyysastetta saadaan ylös ja esimerkiksi sote-menojen kasvukulmaa leikattua. Työperäisen maahanmuuton voimakkaalla edistämisellä varmistamme peruspalveluiden tarjoamisen ja tasapainotamme julkista taloutta samalla. Kilpailun edistämisessä ja julkisissa hankinnoissa on myös merkittävä tehostamisen potentiaali. Menosäästöjä joudutaan väistämättä myös tekemään, mutta tulevaisuuden osaamisesta ei saa silti tinkiä. Siksi on varmistettava koulutukseen riittävät resurssit.
EK on julkaissut omia vaalitavoitteitaan tarkemmin oheisella sivustolla: https://ek.fi/vaalit2023/