Tekoälyasetuksen lopputulos elintärkeä EU:n kilpailukyvylle

Tekoälyn sääntely on tärkeä hanke tämänhetkiselle Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa Espanjalle ja koko EU:lle. EU on kiistatta maailman kyvykkäin koneisto sääntelemään uusia teknologioita ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Mutta tekoälyasetuksessa, kuten niin monessa muussakin EU:n sääntelyhankkeessa viime aikoina, punainen lanka hukkui trilogivaiheessa, ja tällä hetkellä ollaan hyvin kaukana asetuksen alkuperäisestä ajatuksesta. Trilogi on EU-lainsäädäntöprosessin viimeisin vaihe, jossa parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat lainsäädäntöehdotuksesta. Uudet laajamittaiset vaatimukset näyttävät asettavan eurooppalaiset yritykset epäedulliseen asemaan suhteessa esimerkiksi yhdysvaltalaisiin kilpailijoihinsa.

Komission ehdotus tekoälyasetukseksi oli teknologianeutraali

Tekoälyasetuksen tarkoituksena oli varmistaa, että EU:ssa käytetyt tekoälyjärjestelmät ovat käyttäjälleen turvallisia, noudattavat perusoikeuksia, unionin arvoja ja muuta lainsäädäntöä. Lisäksi asetuksen tavoitteena oli estää jäsenvaltioiden sääntelyn pirstaloituminen yhdenmukaistamalla tekoälytuotteiden sääntely kaikissa jäsenvaltiossa. Tekoälyasetuksen oli tarkoitus toisin sanoen lisätä oikeusvarmuutta EU:n alueella tekoälyyn investoinnin helpottamiseksi.

Asetuksen tavoitteena oli vaikuttaa positiivisesti eurooppalaisiin yrityksiin, mutta parlamentin ja neuvoston muutosten myötä komission alkuperäinen ajatus teknologianeutraalista sääntelystä on vesittynyt. Alkuperäisen sääntelykehikon rinnalle on ehdotettu ns. yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien (General Purpose AI Systems) ja perustamallien (Foundation Models) sääntelyä.

Boomerit keksivät ChatGPT:n ja kaikki meni pieleen

Taustalla on kaikille tutun generatiivisen tekoälytuotteen, eli ChatGPT:n lanseeraus loppuvuonna 2022.

Komissio antoi keväällä 2021 parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen tekoälyasetukseksi. Marraskuussa 2022 OpenAI lanseerasi ChatGPT:n, ja poliitikot heräsivät siihen, että tekoäly koskettaa ihan meistä jokaista. Tästä seurasi paine tehdä muutoksia asetukseen siten, että siinä otetaan erikseen huomioon ChatGPT:n kaltaiset tekoälyjärjestelmät.

Parlamentti ja neuvosto ehdottivatkin asetukseen lukuisia muutoksia, jotka koskevat generatiivista tekoälyä ja perustamalleja. Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyä, joka pystyy itsenäisesti luomaan uutta sisältöä, kuten kuvia, musiikkia tai tekstiä. Parlamentti käyttää yleisempää termiä perustamalli, jolla tarkoitetaan kaikkia tekoälymalleja, joita voidaan käyttää useissa eri käyttötarkoituksissa. Neuvosto puhuu yleiskäyttöisestä tekoälystä, joka lienee synonyymi perustamallille – tai sitten ei.

Yhtä kaikki, sekä parlamentti että neuvosto näyttävät kokonaan unohtaneen asetuksen alkuperäisen idean siitä, että sääntelyn piti olla riskiperusteista ja teknologianeutraalia.

Teknologianeutraali sääntely ei suosi tiettyä teknologiaa tai aseta rajoituksia vain tiettyjen teknologioiden käytölle. Teknologianeutraalius on EU:ssa vahvasti toimintaa ohjaava periaate, koska se edistää tasapuolista kilpailua eri teknologioiden välillä.

Miksei perustamalleja voisi säännellä erikseen?

Edellä mainittujen, monikäyttöisten tekoälymallien tuominen sääntelyn piiriin trilogivaiheessa on erityisen hankala kysymys, koska tekoälymalli ei vielä ole järjestelmä, eikä se siten ole tuote tai palvelu, joka kuuluisi sääntelyn piiriin. Lisäksi tällaisen mallin käyttötarkoitus selviää vasta, kun sen varaan rakennetaan järjestelmä. Mallin riskejä taas ei ole mahdollista arvioida, ennen kuin sen käyttötarkoitus on määritelty.

Komissio tai muut EU:n toimielimet eivät ole myöskään suorittaneet vaikutustenarviointia siitä, miten kunkin uuden artiklaehdotuksen hyväksyminen vaikuttaisi tekoälyn käyttöön, kustannuksiin ja kilpailukykyyn EU:ssa.

Jos Eurooppa haluaa jatkaa ihmiskeskeisen teknologiakehityksen kärjessä, sen on osoitettava maailmalle, että sen laatimat säännöt tarjoavat tilaa myös innovoinnille, testauksille, lanseerauksille ja skaalautumiselle. Investointimyönteisyys on asetettava keskeiseksi mittariksi kaiken teknologiasääntelyn onnistumisen arvioinnissa.

Tämän tavoitteen toteutumiseksi tekoälyn sääntelyn tulisi siis olla teknologianeutraalia, perustua tekoälyjärjestelmien konkreettisiin käyttötilanteisiin ja riskiperusteiseen lähestymistapaan.