THL koronaa mallintamassa 1,2 hengen voimin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n koronamallinnukset ovat käytännössä 1 henkilön tuottamia: koronan vaikutuksia mallintaa laitoksessa 1,2 henkilötyövuotta. Ehkä siitä syystä THL ei ole ehtinyt arvioimaan sitä, kuinka paljon tehosterokotusten viivästyminen on aiheuttanut yhteiskunnalle kustannuksia. Pelkästään sairaspoissaoloista aiheutuvista kustannuksista kertyy miljoonien eurojen lasku. EK:n tekemän arvion mukaan yksi sairaspoissaolopäivä maksaa työnantajalle 370 euroa.
Koronamallintajien puutteeseen on liittynyt myös surkuhupaisia piirteitä: Kuntavaalit 2021 päätettiin siirtää maaliskuussa 2021, kun THL:n osaavat mallintajat olivat lomalla ja THL teki johtaja Mika Salmisen johdolla koronaennusteen piirtämällä suoran viivan logaritmipaperille. THL:n arvion mukaan koronatapausten määrä kiihtyisi arvion tekohetken 750 tapauksesta päivässä jopa 11 200 tapaukseen päivässä. Arvio ei tämän päivän koronalukujen valossa ollut täysin mahdoton, vaikka se osoittautui pahasti pieleen menneeksi kuntavaalien alkuperäisenä ajankohtana: koronatapauksia oli 17. ja 18. huhtikuuta 2021 yhteensä 498.
Maailmalla koronan leviämistä ja vaikutuksia mallintaa suuri joukko epidemiologeja ja mallintajia. Korona-tutkimuksen määrää kuvaa se, että preprint-palvelu MedRXivista löytyy yli 26 000 artikkelia COVID-19:sta.
THL on omien sanojensa mukaan asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Kokonaisuudessaan THL:ssä työskentelee 1 314 työntekijää 1 165 htv:n verran. Mallinnusten perusteella arvioidaan, onko rokotteita syytä hankkia, keitä kannattaa rokottaa ja minkälaisia vaikutuksia eri toimenpiteillä on. Koronarokotteita on hankittu sadoilla miljoonilla euroilla ja esimerkiksi koronasulun kustannukset lasketaan miljardeissa. Vaikka kaikki THL:n 1,2 mallintajaa ovat päteviä, on tämän suuruusluokan resurssi todella pieni suhteessa kriisin vakavuuteen. Onkohan resurssit kohdistettu oikein maailmanlaajuisen epidemian aikana?
THL:n strategian mukaan laitos ennakoi ilmiöitä, arvioi mahdollisten kehityskulkujen ja uhkien vaikutuksia sekä osoittaa toivottavia suuntia. Koronan tapauksessa se on tarkoittanut mallinnuksen keskittymiseen vakavien tautitapausten ja sairaanhoitojärjestelmän kuormittumisen arviointiin. Sitä vastoin THL ei arvioi esimerkiksi rokotteiden sairaanhoitojärjestelmän ulkopuolisia taloudellisia vaikutuksia, kuten sairaspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. On hyvin todennäköistä, että laajempi koronarokottaminen vähentäisi sairaspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia paljon enemmän kuin rokottamisesta aiheutuu lisäkustannuksia.
Suomessa on perustellusti uskottu tietopohjaiseen päätöksentekoon. Jos tästä halutaan pitää kiinni, on syytä laittaa nykyistä enemmän paukkuja koronaepidemian huolelliseen mallintamiseen. Vai onko tuleviin epidemioihin ja koronan uusiin käänteisiin todellakin varauduttu riittävästi 1,2 henkilötyövuoden mallinnusresurssilla? Erityisesti on tarpeen arvioida muitakin vaikutuksia kuin vain vakavia tautitapauksia ja sairaanhoitojärjestelmän taakkaa. Tietopohjainen päätöksenteko edellyttää riittäviä tutkimusresursseja ja niiden asianmukaista kohdistamista, muuten THL:n johto piirtelee jatkossakin mielivaltaisia viivoja logaritmipaperille.