Tiina Ruohola: Datakeskusten sähköveron korotuksella ei mitata arvovaltaa – investoinnit vaarassa

Tietoon perustuvan päätöksenteon pitäisi olla lainsäädäntötyömme ytimessä. Lainsäädännön valmistelu perustuu vahvasti yhteistyöhön eri sidosryhmien välillä, ja lausuntoprosessi on erinomainen tapa saada tietoa esitetyn sääntelyn vaikutuksista. Lainsäädännön kohteina olevien veronmaksajien kuuleminen mahdollistaa faktoihin perustuvan päätöksenteon.

Ei ole poikkeuksellista, että esitettyä sääntelyä muutetaan tai esitys jätetään antamatta lausuntokierroksen jälkeen. Kyse ei ole perääntymisestä eikä taipumisesta, vaan uuden tiedon huomioimisesta. Hyvää lainsäädäntöä ei synny tyhjiössä, eikä esityksen pysyvyydellä mitata arvovaltaa.

Viimeaikaisten tapahtumien perusteella herää kuitenkin väistämättä ajatus, että tiedon sijaan päätöksenteko nojaa arvovaltakysymyksiin. Hallitus antoi 23.10. esityksen datakeskusten sähköveron korottamisesta samaan veroluokkaan kuin kuluttajien. Vaikka esitysluonnos sai keväällä täystyrmäyksen, esitys annettiin nyt ilman uutta lausuntokierrosta ja ennen hallituksen itsensä tilaaman selvityksen valmistumista.

Datakeskusten alempi sähkövero lasketaan teknisesti verotukiin, vaikka kyse on itse asiassa siitä, että teollisille toimijoille on säädetty alempi verokanta. Ehkä tämä semantiikka vie huomiota pois siitä, mikä on asiassa tärkeintä. Kysymys ei ole yksittäisten yritysten veroratkaisuista, emmekä ota niihin kantaa, vaan siitä, miten korotus vaikuttaa talouteen laajemmin.

Datakeskusten merkitys on paljon kokoaan suurempi. Ne luovat dataan pohjautuvaa klusteria, jonka päälle rakennetaan paljon muutakin. Datakeskukset muodostavat digitaalisen infran kokonaiselle tekoälytulevaisuudelle. Yli 12 miljardin euron datakeskusinvestointien varmistaminen tuottaa verotuloja moninkertaisesti enemmän kuin sähköveron korotuksella tavoiteltavat 47 miljoonaa euroa.

Asian edistäminen käsittämättömällä kiireellä hyvän lainvalmistelun periaatteet sivuuttaen ei ole missään olosuhteissa hyvää investointipolitiikkaa. On täydellinen virhearvio ajatella, että investoinnit tulevat Suomeen veronkorotuksista riippumatta. Toisin kuin Suomi, naapurimaamme Ruotsi ja Norja laskevat datakeskuksiin kohdistuvaa sähköveroa.

Todennäköistä on, että jonkin epävarman tukijärjestelmän mahdollinen luominen ei riitä korvaamaan investointilaskelmissa tämän korotuspäätöksen vaikutuksia.

Juttu julkaistu ensimmäiseksi Kauppalehdessä 20.11.2025.