Timo Vuori: EU-Mercosur-kauppaneuvotteluissa ratkaisut hetket – Suomi hyötyjien joukossa
Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn muodostama Mercosur on maailman suurimpia kasvumarkkinoita. Euroopalle ja myös Suomelle avautuisi merkittäviä hyötyjä, jos EU-Mercosur-kauppaneuvotteluissa saavutettaisiin sopu mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa. Vientiyrityksemme pääsisivät Etelä-Amerikan varsin suljetuille markkinoille ja tärkeiden raaka-aineiden tuonti monipuolistuisi. Lue tarkemmin EK:n johtaja Timo Vuoren muistiosta.
Tuoreiden tietojen mukaan sopimus EU:n ja Mercosur-maiden – Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn – kesken saatetaan allekirjoittaa jo 5.-6.12.2024 pidettävässä Mercosur-kokouksessa, vaikka EU:n maatalousmahdit, Ranska ja Puola ovat jo kritisoineet sopimusta sisäpoliittisista syistään.
EU:n globaalia asemaa ja strategista kumppanuutta vahvistavien sopimusten aikaansaaminen on uuden komission kauppapoliittisia tavoitteita. Suurvaltakilpailun kiristyessä tiiviimmät kauppasuhteet EU:n kanssa sopivat myös Brasilialle ja muille Mercosur-maille, jotta vältetään liika riippuvuus Xin Kiinasta tai Trumpin USA:sta.
Jo nyt Mercosur on maailman suurimpia talousalueita ja lähes 300 miljoonaan kuluttajan kasvumarkkina. EU saisi suhteellista etua muihin verrattuna, sillä kyseessä olisi Mercosur-maiden ensimmäinen laaja kauppasopimus. Se olisi myös vahva viesti sääntöpohjaisen kaupan vapauttamisen puolesta protektionismia vastaan ja osoitus, että sopimuksella kannattaa yhä edistää kansainvälisen kaupan kasvua. Samalla tuore komissio ja sen päivitetty kauppapolitiikka saisi mainion alun uudelle kaudelle.
Uusia markkinoita suomalaisyrityksille
Suomen elinkeinoelämä kannattaa EU-Mercosur-sopimuksen hyväksymistä, sillä se vauhdittaisi vientiämme löytämään kasvua uusilta markkinoilta ja auttaisi tuontiamme kriittisissä raaka-aineissa. Sopimus suojatoimineen ja kiintiöineen ei vaarantaisi tervettä kilpailua ja kestävää maatalouttamme, vaan tarjoaisi keinot reagoida myös yllättäviin markkinahäiriöihin.
Sopimus velvoittaisi Mercosur-maita ottamaan entistä paremmin huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ilmastosta työoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Mercosur-sopimuksesta huolimatta EU:lla säilyy oikeus varmistaa EU-markkinoille tulevien palveluiden ja tuotteiden korkeat laatuvaatimukset.
Suomalaisten vientiyritysten kannalta uusi sopimus karsisi merkittävästi Mercosur-maissa erilaisia kaupan esteitä ja alentaisi korkeita tulleja. Komissio onkin arvioinut, että Mercosur-sopimuksen tullien alennusten kautta syntyisi neljän miljardin euron vuotuiset säästöt yrityksille, mikä on jopa 8 kertaa enemmän kuin EU-Kanada-kauppasopimuksen tullien alennuksista syntyvät säästöt.
Tullitilastojen mukaan Suomen tavaraviennin ja -tuonnin arvo Mercosur-maihin – Argentiina, Brasilia,
Paraguay ja Uruguay – on ollut keskimäärin noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa noin 1 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ja -tuonnista. Palveluiden viennin arvo on ollut Mercosur-maihin vain noin 250 miljoonaa euroa. Kun vielä todetaan, että Brasilian osuus Suomen tuonnista on yli 90 prosenttia ja viennistäkin yli 70 prosenttia, niin Suomen kauppaa koko Mercosur-alueen kanssa olisi syytä kasvattaa ja monipuolistaa ottaen huomioon Mercosur-markkinan koko ja talouskasvu.
Alemmat tullit hyödyttävät Suomen vientiä ja tuontia
Tullitilastojen mukaan yli 60 prosenttia Suomen viennistä Mercosur-maihin on koostunut pääosin koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Lisäksi keskeisiä vientituotteita ovat paperi ja pahvi sekä kemianteollisuuden tuotteet. Sen sijaan lähes 80 prosenttia Suomen tuonnista Mercosur-maista koostuu raaka-aineista kuten sellu ja erilaiset malmit sekä elintarvikkeista kuten kahvi, tee, kaakao, hedelmät, kasvikset, sokeri ja liha.
EU-Mercosur-sopimus olisi Suomelle edullinen, sillä se karsisi merkittävästi tulleja Suomen vienniltä ja alentaisi kohtuullisesti raaka-aineiden tuontitulleja. Komission mukaan kauppasopimus kattaisi peräti yli 90 prosenttia tavarakaupasta, ja poistaisit tulleja esimerkiksi autoilta, autonosilta, koneilta ja laitteilta, kemian- ja lääketeollisuuden tuotteilta sekä vaatteilta ja jalkineilta. Suurin osa tulleista poistetaan enintään 10 vuoden siirtymäaikojen puitteissa, herkimmille tuotteille siirtymäaika on enintään 15 vuotta.
Suomen keskeisiin vientituotteisiin tulee kohdistumaan 4 – 15 vuoden siirtymäajat, joiden kuluessa tullit poistuvat porrastetusti. Tarkemmat tiedot selviävät vasta, kun lopulliset yksityiskohdat EU-Mercosur-kauppasopimuksesta julkaistaan. Osa Suomelle tärkeitä vienti- ja tuontituotteista jää toki yhä kaupan vapauttamisen ulkopuolelle, mutta niiden osalta EU ja Mercosur-maat ovat sitoutuneet noudattamaan nykyisiä alhaisia tulleja, joita ei saa nostaa myöhemminkään.
Suomenkin taloudelle kriittisten raaka-aineiden osalta sopimus tuo joitakin helpotuksia tulleihin. Mercosurin perimien vientitullien alentaminen ja poistaminen laskee monien EU:n teollisuuden käyttämien raaka-aineiden hintoja. Sopimus myös kieltää tuonti- ja vientihintavaatimukset sekä tuonti- ja vientimonopolit.
Mercosur tuskin uhkaa Suomen maataloutta
Maatalous on ollut keskeinen este EU-Mercosur-sopimuksen syntymiselle jo aikaisemmin, koska molemmat tahot ovat halunneet suojata markkinoitaan. Esimerkiksi Mercosur-maat soveltavat korkeita tulleja maataloustuotteille. Toisaalta molemmat tahot ovat todenneet, että kompromisseja kaivataan maatalouskysymyksissä, jotta sopimus syntyisi. EU on kuitenkin vakuuttanut, ettei sopimus vesitä EU:n sisämarkkinoiden tiukkoja määräyksiä elintarvikkeista tai ruokaturvasta.
Sopimuksen myötä Mercosur-maat vapauttaisi yli 90 prosenttia maataloustulleista 12 vuoden aikana. Tullit poistuvat muun muassa oliiviöljyltä, maltaalta, pakastetuilta perunoilta, viiniltä, väkeviltä alkoholijuomilta, virvoitusjuomilta, tuoreilta hedelmiltä, suklaalta ja purkitetuilta persikoilta. Maitotuotteiden osalta avataan vastavuoroiset tullivapaat kiintiöt asteittain 10 vuodessa.
Suomen maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti Mercosur-maihin on verrattain pientä. Sopimus parantaisi toki mahdollisuuksia Suomen viennin kasvattamiselle esimerkiksi siipikarjan ja maitotuotteiden osalta, mutta Suomessakin on kannettu huolta erityisesti tuonnista.
EU ei kuitenkaan vapauta täysin maataloustuontia. EU on huomioinut Suomenkin maatalouden herkkyydet tullikiintiöiden kautta, joten maataloustuotetta voidaan tuoda sovitusti nollatullilla tai alemmalla tullilla vain tiettyyn määrään asti. Esimerkiksi naudan ja siipikarjan tuonnille EU on sopinut tietyt kiintiöt, joiden sisäinen tulli on 7,5 prosenttia. Kiintiö toteutetaan viiden vuoden siirtymäajalla.
Maatalouden kannalta on tärkeätä, että sopimus pitää sisällään kattavan suojatoimimekanismin, joka kattaa myös kiintiöiden alaiset tuotteet. Tilanteessa, jossa tuonti kasvaisi merkittävästi aiheuttaen markkinahäiriötä EU:ssa, voidaan suojatoimi ottaa käyttöön.
Maataloustuotteiden tuonti Mercosur-maista Suomeen on verrattain vähäistä ja tuonnista puolet on kahvia. Suomelle herkät tuotteet on huomioitu hyvin markkinoillepääsyn kiintiöiden kautta, joten Suomella ei lienee perusteita vastustaa EU-Mercosur-sopimusta maataloussyillä.
EU:n ja Suomen kauppapolitiikan paras joululahja olisikin, että EU-Mercosur-sopimus saataisiin tehtyä ennen joulua. Sitä myös Euroopan ja Suomen elinkeinoelämä vahvasti toivoo.
EU-MERCOSUR LYHYESTI SUOMEN KANNALTA
- Mercosurin muodostavat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay
- Vaikea kasvumarkkina, jossa korkeat tullit ja tiukat kiintiöt
- Sopimus poistaisi 10 – 15 vuodessa tullit 90-prosenttisesti tavara- ja palvelukaupasta
- Maatalouskaupasta tulleja ja kiintiöitä karsitaan, mutta suojatoimet ja tiukka EU-sääntely sallitaan
- Suomen vienti hyötyisi, koska tullialennuksia päävientituotteissa, koneissa ja laitteissa
- Suomen tuonti hyötyisi, koska raaka-aineiden, kuten malmin kauppa helpottuisi