Timo Vuori: Viimeinen WTO-tango Genevessä – taas kerran ?

Kiristyvien suurvaltasuhteiden, kasvavan protektionismin ja pitkittyvän pandemian puristuksessa Maailman kauppajärjestö WTO ja sen 164 jäsenmaata yrittävät taas aukoa kauppapoliittisia solmuja ja rakentaa sopua 12. – 15.6. Genevessä pidettävässä ministerikokouksessa.

WTO:n onnistuminen olisi erityisen tärkeätä Suomen kaltaisen pienen, avoimen ja ulkomaankaupasta riippuvaisen talouden kannalta, sillä tärkeimmät kauppasuhteemme ovat yhä WTO:n varassa. Maailmankaupan pirstaloituessa pienten kotimarkkinoiden maat kuten Suomi voivat olla isoimmat kärsijät. Siksi ”WTO-tangon” Genevessä toivoisi sujuvan mallikkaasti, kirjoittaa kauppapolitiikasta vastaava johtajamme Timo Vuori.

Yksimielisyys ei tuo tuloksia eripuraisessa maailmassa

Kansainvälisen kasvun vahvistamiseksi ja kansainvälisen kaupan sääntelyn ennakoitavuuden lisäämiseksi WTO:n olisi toivottavaa vihdoin onnistuvan, mutta ennusmerkit ovat jälleen kehnot ministerikokouksen aattona. Nythän kansainvälistä kauppaa käydään yhä vuosikymmeniä vanhoilla säännöillä, joiden syntymisen aikoihin digitalisaatio ja ilmasto eivät olleet vielä ajankohtaisia maailmantaloudessa.

Läntisten teollisuusmaiden kuten EU:n ja USA:n WTO-tavoitteet ovat erilaiset kuin kehittyvien talouksien kuten Kiinan, Intian tai Etelä-Afrikan ja Brasilian, puhumattakaan kehitysmaista. Jos toiset maat haluavat avata lisää tavaroiden ja palveluiden kauppaa kilpailulle, niin toiset taas haluavat rajoittaa ja suojella kotimaisia toimijoitaan pandemiaan tai huoltovarmuuteen vedoten.

Lisämausteensa WTO-keskusteluihin tuo yksimielisyysvaatimus, jolloin päätökset vaativat kaikkien 164 jäsenmaan hyväksynnän. Vanuatulla on yksi ääni kuten USA:lla ja Kiinallakin. Ukrainan sodan vaikutukset tuntuvat myös WTO-pöydissä, sillä Venäjä on uhannut jättää koko WTO-jäsenyyden lähiaikoina ja voi kampittaa tulevia päätöksiä.

WTO-syndrooma – kaikki liittyy kaikkeen

WTO-pöydissä kaikki liittyy kaikkeen. Yksikään asia ei etene ilman kaikkien hyväksyntää, mikä tekee neuvottelutulosten aikaansaamisesta erittäin vaikeata. Tulevassa WTO-kokouksessa väännetään nyt sopua kauppapoliittisesta paketista, joka voisi sisältää seuraavat elementit:

• WTO:n toiminnan ja riidanratkaisun uudistamistyön käynnistäminen
• Maataloudessa ratkaisu ruokaturvan, huoltovarmuuden ja vapaakaupan kesken
• Koronarokotteiden globaali saatavuus jakelua ja patenttisuojaa kehittäen
• Haitallisten kalastustukien karsinta maailmanlaajuisesti 
• Sähköisen kaupan ja rajat ylittävien tietovirtojen toimivuuden edistäminen.

Jos WTO:ssa on ollut haasteellista kehittää kauppapoliittista sääntelyä perinteisen tavara- ja palvelukaupan osalta, niin globaali pandemia ja Ukrainan sota energia- ja ruokakriiseineen sekä kasvavat suurvaltajännitteet EU-USA-Kiina -akselilla ovat entisestään vaikeuttamassa WTO:n työtä. Uhkana on maailmankaupan jakautuminen entistä selkeämmin kauppablokkeihin ja samanmielisten maiden kumppanuuksiin, mikä väistämättä jarruttaa globalisaatiota ja globaalien arvoketjujen tuomaa lisäarvoa maailmantalouden kasvulle.

WTO on tärkeä Suomen kauppasuhteille

EU:n ja Suomen kannalta WTO on yhä keskeisten kauppasuhteiden peruskivi. Yli 40 kahdenvälisestä EU-kauppasopimuksesta huolimatta kauppamme ja investointimme USA:n, Kiinan ja Venäjänkin kanssa perustuu yhä yksinomaan WTO-sääntöihin ja sen riidanratkaisuun, mistä Suomikin on saanut apua esimerkiksi Venäjän puutulleja kohtaan. Vaikka EU sisämarkkinoineen ja kauppasopimuksineen on Suomen ulkomaankaupalle tuki ja turva geotalouden myllerryksessä, WTO:n merkitys on yhä hyvin tärkeä. Pirstaloituvassa maailmantaloudessa pienten kotimarkkinoiden maat kuten Suomi ovat kärsijöitä. Siksi WTO:n olisi toivottavaa onnistuvan – vihdoinkin. Globaali talous ja ongelmat kaipaavat globaaleja, ei lokaaleja ratkaisuita.