Trumpin ja Putinin ensikohtaaminen – diilejä vai nollasummapeliä?

06.07.2017

Presidenttien Trumpin ja Putinin odotettu ensitapaaminen toteutuu huomenna perjantaina G20-kokouksen yhteydessä Hampurissa. Oman jännitysmomenttinsa tapaamisessa tarjoaa heti alkuun kättelydiplomatia. Käyttääkö Trump tavaramerkikseen muodostunutta merimiespainityylistä vetäisyliikettä vai onko judokana tunnettu Putin varannut kättelyyn oman yllätyksensä, kysyy EK:n johtaja Petri Vuorio.

Itse tapaamisessa avainhuomion tullee varastamaan geopolitiikka. Erityisesti Pohjois-Korea sekä sen ohessa Syyria ja Lähi-itä, Ukrainan jäädessä vähemmälle huomiolle. Kauppasuhteet eivät ole agendalla merkittävässä roolissa, sillä Yhdysvaltain osuus Venäjän ulkomaankaupasta on ylipäätään vain joitakin prosenttiyksikköjä ja Venäjän vastaavasti Yhdysvaltain ulkomaankaupasta noin puoli prosenttiyksikköä. Molemmat maat vaikuttavatkin käpertyvän kauppapolitiikassaan ensisijaisesti sisäänpäin, Venäjän jo käytössä olevan ”Buy Russian” -tuonninkorvausohjelman ja Yhdysvaltain esillä olleen ”Buy American, Hire American” -ohjelman muodossa.

Presidentti Putinin osalta tapaaminen toteutuu ennakolta paineettomammista lähtökohdista. Tätä edesauttaa muun muassa hänen Trumpiin nähden ylivertainen poliittinen kokemuksensa. Euroopan unioni vahvisti jo pari viikkoa sitten talouspakotteiden jatkon puoleksi vuodeksi, eikä myöskään Yhdysvaltain pakotteissa ole realistisesti odotettavissa helpotuksia. Ärsytyksen lisäksi näihin Venäjän talouskehitystä hiertäviin tekijöihin ei ole näin mahdollisuutta vaikuttaa lyhyellä aikavälillä. Presidentti Trumpin mieltä taas hiertänee Kiinan presidentti Xin tämän viikkoinen vierailu Moskovassa vannomassa tiivistyneen Venäjä-suhteen nimiin ja erkaantuminen Yhdysvalloista. Venäjä-yhteistyöhön liittyy muun muassa yhteisrintama Pohjois-Korea -linjassa, yhteiset sotaharjoitukset Itämerellä sekä China Development Bankin kahdelle Yhdysvaltain pakotteiden alaiselle venäläiselle rahoituslaitokselle myöntämä yhdentoista miljardin dollarin rahoituspaketti. Paketilla on tarkoitus rahoittaa muun muassa silkkitiehankkeeseen liittyviä investointeja.

Trumpin lähtökohdat tapaamiselle

Presidentti Trump sen sijaan kohtaa Putinin haastavammista lähtökohdista. Senaatin äänin 97-2 hyväksymä Venäjä-pakotteiden laajennus on matkalla edustajainhuoneen kautta Trumpin pöydälle allekirjoitettavaksi. Veto-oikeuden käyttö olisi Venäjä-tutkinnan puristuksessa olevalle Trumpille nykytilanteessa sisäpoliittisesti haastavaa. Venäläisten ohella lisäpakotteisiin on ärtyneesti reagoinut Saksa, joka kokee Nordstream 2 -hankkeessa mukana oleviin saksalaisyrityksiin välillisesti kohdistuvat energiasektorin pakotteet Yhdysvaltain tavaksi pönkittää omaa kaasunvientiään. Lisäksi viilenneitä Venäjä-suhteita hiertää niin sanottu ”datsha-konflikti”, eli presidentti Obaman hallinnon Washingtonissa ja New Yorkissa tietomurtoepäilyjen johdosta viime vuonna haltuun ottamat kaksi Venäjän valtion omistamaa ja diplomaattien vapaa-ajan käytössä ollutta kiinteistöä. Vaikka kysymys itsessään on melko pieni, on se saanut kokoaan suuremman periaatteellisen leiman. Presidentti Putin jätti vastaamatta viime vuoden lopulla haltuunottoon ja diplomaattien karkotukseen, odottaen Trumpin virkaanastumista ja välien lämpenemistä. Jälkimmäinen ei ole toteutunut.

The Art of the Deal – diilin ainekset tulivat ja menivät?

Vielä joulukuussa Bloombergin toteuttamassa kyselyssä 55 prosenttia analyytikoista uskoi Washingtonin liennyttävän pakotteita vuoden 2017 aikana. 45 prosenttia uskoi myös Euroopan unionin seuraavan tätä kehitystä. Nyt suuntaus näyttää kuitenkin olevan päinvastainen ja pakotteiden liennyttäminen ei ole realistinen vaihtoehto.

Onko diilin aineksia jäljellä enää lainkaan? Jos jossain, niin Lähi-idässä Putinia voidaan tituleerata diplomatian mastermindiksi.  Lähtökohtaisesti kukaan muu nykyjohtaja ei sukkuloi yhtä sujuvasti muun muassa Israelin, Syyrian, Egyptin, Turkin, Qatarin, Iranin ja Saudi-Arabian valtionjohtajien keskuudessa. Vahva Lähi-idän diplomatia on perintöä neuvostoajoilta, jota Putin on jatkanut. Syyria ja Iran ovat Venäjän perinteisiä liittolaisia. Iranin arkkivihollisen Saudi-Arabiankin kanssa tulee pysyä sovussa yhteisistä öljyn tuotantoleikkauksista ja markkinahinnan tasapainottamisesta johtuen, Qatar taas investoi viime vuonna 10 miljardia euroa Venäjän valtionyhtiö Rosneftiin, Turkin kanssa taannoiset hävittäjän alasampumisen esiin nostamat sotakirveet on haudattu. Israelin pääministeri Netanjahu taas oli viime vuoden ykkönen Putinin virallisten työpuhelujen lukumäärällä mitattuna.

Heikkous Lähi-idässä

Trump on Lähi-idässä heikko. Terrorisminvastaiseen taisteluun Venäjä olisi siis monella tapaa potentiaalinen kumppani. Sotilaallisen voiman lisäksi Putinin alueella omaamille suhteille olisi epäilemättä tilausta. Tämän suuntainen kehitys voisi pitkällä aikavälillä johtaa myös muuhun diilinhierontaan, esimerkiksi Trumpin kampanjassaan esiintuomaan pakotekaupankäyntiin Minskin rauhansopimuksen ulkopuolella, jota esimerkiksi Euroopan unioni liittokansleri Merkelin johdolla on ilmaissut tiukasti vastustavansa. Euroopan unioninkin laajat rivit tosin ovat ajoittain pakoteasiassa rakoilleet. Lähi-itä tarjoaa siis yhden harvoista jäljellä olevista diilinvalmistelun rakennusaineista. Toisaalta tämä geopolitiikan ruutitynnyri omaa myös kaikki rakennusaineet suhteiden kärjistymiseen, esimerkiksi Iranin aseman mahdollisen polkemisen Venäjän avainkumppanina ja Saudi-Arabian sekä Trumpin nimeämänä arkkivihollisena. Venäjän näkökulmasta myöskään laskevan öljynhinnan aiheuttama kasvava budjettialijäämä ei puolla laajamittaisen terrorisminvastaisen taistelun aloittamista, vaan ensi vuoden presidentinvaalien alla myös kotikentällä riittää vaihtoehtoisia budjetin lisäkulueriä.

Odotettavissa ei siis ole ihmeitä, kättelyn lisäksi muillakin osa-alueilla edettäneen varovaisen tunnustelevasti geopoliittisia kysymyksiä painottaen. Win-win -diilejä ei siis vielä nähtäne, vaan pikemminkin tyytyminen on nollasummapeliin. Kuten presidentti Trumpin tähänastisten tapaamisten perusteella on jo nähty, yllätykset eivät toisaalta ole nekään poissuljettuja.