Työllisyyskehityksen suunta oikea, mutta tahti hidas

Työllisyyskehitys oli viime vuoden lopulla rohkaisevaa. Työttömyys kääntyi laskuun ja työllisyyskin alkoi kohentua. Virallinen työttömyysaste oli joulukuussa 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden lopulla oli 9,2 prosenttia. Vaikka suunta on oikea, vauhti jolla tilanne paranee, on varsin hidas, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.

Talouspolitiikan arviointiryhmän juuri julkaiseman raportin mukaan hallituksen asettama 72 % työllisyysastetavoite jää näillä näkymin saavuttamatta.  Näin myös julkisen talouden alijäämä- ja velkatavoitteet uhkaavat karata, ellei uusiin toimiin ryhdytä.

Talouden verkkaisen elpymisen ohella työllisyyden hidasta paranemista jarruttavat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Vaikka työttömiä on paljon, yritysten on yhä vaikeampi täyttää avoimia työpaikkoja. Se näkyy siinä, että avoinna olevien työpaikkojen aukioloaika on kasvanut.

Työvoimatoimistoissa on yhä enemmän avoimia työpaikkoja. Viime vuoden lopulla niitä oli työvoimatoimistoissa auki yli 40 000 työpaikkaa, mikä on saman verran kuin edellisessä noususuhdanteessa. Työ- ja elinkeinoministeriön omien selvitysten mukaan alle puolet avoimista työpaikoista ilmoitetaan työvoimatoimistoihin, joten avointen työpaikkojen kokonaismäärä liikkui lähellä 100 000.

Samaan aikaan kasvava osa työttömistä on luopunut aktiivisesta työnhausta. Työttömiä työnhakijoita oli työvoimatoimistoissa yli 350 000. Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin vain runsaat 200 000 on aktiivisesti työtä hakevia työttömiä, jotka täyttävät virallisen kriteerin. Siten runsaat 150 000 työvoimatoimistossa kirjoilla olevaa työtöntä työnhakijaa ovat niin sanottuja lannistuneita työnhakijoita, jotka eivät enää aktiivisesti hae työtä.

Vitsauksena rakennemuutos ja loukut

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien taustalla on talouden voimakas rakennemuutos. Uudet työpaikat syntyvät eri aloille ja alueille kuin mistä niitä on tuhoutunut. Työmarkkinoiden rakenneongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä ja vaimentavat työllisyyden lähivuosien kasvunäkymiä.

Osaltaan työmarkkinoiden rakenneongelmiin vaikuttavat kannustinloukut. Töihin ei hakeuduta, koska se ei ”kannata”. Suomen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä on synnyttänyt mittavia kannustinongelmia työllistymiseen ja lisätulojen hankintaan

Ihmelääkkeitä kannustinloukkuihin ei ole. Niiden suoraviivainen purkaminen vaatisi sosiaaliturvan leikkaamista tai miljardien lisäpanostusta veronmaksajilta. Muuten vain siirrämme loukkuja eri tulotasoille.

Työllistyminen täytyy tehdä nykyistä kannattavammaksi.  Nyrkkisääntö on, että kannustimet parantuvat ainoastaan siinä tapauksessa, että työntekijät hyötyvät muutoksesta työttömiä enemmän.

Viikon kysymys: Miksi työllisyysaste nousi nopeammin kuin työllisten määrä?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)