Ulla Heinonen: Taas se nähtiin – suomalaisyritykset EU:n vihreän siirtymän etulinjassa
Suomessa on iloittu poikkeuksellisesta TKI-potista: EU:n Innovaatiorahasto on päättänyt rahoittaa neljää suomalaista puhtaan teknologian hanketta yhteensä 260 miljoonan euron verran. Tämä kertoo Suomen kärkiosaamisesta niin biotaloudessa, vedyssä kuin akkuteknologiassa, kirjoittaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.
Komissio rahoittaa EU:n innovaatiorahaston kautta ns. nettonollahankkeita eli vihreää siirtymää edistäviä teknologiahankkeita. Lokakuussa saatiin tuoreimman rahoituskierroksen tulokset: noin 5 miljardin euron rahoitus kohdennetaan 85:lle eurooppalaiselle hankkeelle.
Näiden kärkihankkeiden joukossa on neljä Suomeen sijoittuva hanketta, jotka saavat yhteensä 260 miljardin euron edestä avustuksia. Rahoitusta saavat Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring, Solvay, FREYR Battery Finland ja Nordic Ren-Gas.
Rahoituskierroksella tuli testattua niin biotalouden, vedyn kuin akkuteknologian kova taso. Neljän hankkeen otos kertoo, kuinka konkreettisesti ja monipuolisesti vihreä siirtymä Suomessa etenee. Saantoa voi pitää erinomaisena:
- Metsä Groupin tytäryhtiö saa tukea 3D-kuituhankkeeseen, jossa otetaan käyttöön fossiilipohjaista muovia korvaavia pakkausratkaisuja. Ensisijainen raaka-aine on sellutehtaiden kestävä puumassa. Hankkeessa Raumalle perustetaan kaupallisen mittakaavan 3D-kuitutehdas.
- Solvay saa tukea euroa vetyperoksidin valmistushankkeeseen, joka perustuu maakaasua korvaavalle vähähiiliselle raaka-aineelle. Vetyperoksidia tarvitaan muun muassa sellun ja tekstiilien valkaisuun sekä desinfiointiaineena.
- FREYR Battery Finland saa tukea Vaasaan suunnitellun akkujen katodimateriaalia valmistavan tehtaan rakentamiseen. Nikkelin ja koboltin sijaan LFP-akuissa raaka-aineina ovat rauta ja fosfaatti.
- Nordic Ren-Gas Oy saa tukea Kotkaan suunniteltavalle sähköpolttoaineen tuotantolaitokselle hiilidioksidin talteenottoon.
Yllä olevat esimerkit eivät ole vain yksittäisiä onnistumisia. Päinvastoin – Suomi on EU:sta saatavan TKI-rahoituksen suhteen nettosaaja. Eniten EU:n TKI-rahaa kotiutetaan tutkimushankkeina, mutta myös yritykset ovat kasvattaneet osuuksiaan. Erityisesti pk-yritykset ovat kirineet hienosti ja toisaalta suurten yritysten kärkeen on tullut uusia nimiä kuten Wärtsilä.
Positiivinen rahoitussaanto kertoo siitä, kuinka tärkeää kansallisten ja EU-toimien keskinäinen synergia on. Esimerkiksi Suomen veturihankkeissa yritykset suunnittelevat jo alkumetreillä rahoituspohjan tulevaa laajentamista EU:n suuntaan.
Nämä rahoitusta saaneet vihreän siirtymän edelläkävijät ovat ehkä vasta jäävuoren huippu? Edellytyksenä tietenkin on, että tuleva rahoituskehys tarjoaa innovatiiviselle elinkeinotoiminnalle mahdollisuuksia.