Uudet ALV-säännökset eivät muuttaneet kuljetuksen näyttövelvoitteita Suomessa

EU:ssa vuoden alusta voimaan tulleet arvonlisäverotuksen lyhyen aikavälin parannukset (quick fixes) eivät tuoneet Suomessa muutoksia EU-tavarakaupan näyttövelvollisuuksiin. Verohallinto on vahvistanut tämän 18.12. päivitetyssä EU-tavarakaupan ohjeessaan: EU-tavarakaupan arvonlisäverotus. Arvonlisäverotusta varten yritykset voivat siten edelleen todentaa Verohallinnolle tavaroiden lähdön Suomesta samoilla dokumenteilla kuin ennen vuoden vaihdetta. Uusia vaatimuksia suomalaisille EU-maihin tavaraa myyville yrityksille ei siten Suomessa ole.

Lyhyen aikavälin parannukset toteutettiin osin direktiivimuutoksena ja nämä muutokset tehtiin myös kansallisesti arvonlisäverolakiin. Kuljetusnäyttöä koskeva maksimisääntely toteutettiin 4.12.2018 annetulla asetuksella (EU) 2018/1912, jolla muutettiin Neuvoston täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 282/2011. Täytäntöönpanoasetus on suoraan voimassaolevaa lainsäädäntöä, joten arvonlisäverolakiin ei tehty kuljetusnäytön osalta muutoksia.

Komissio on selittävissä huomautuksissaan kuvannut, että asetuksessa määritetty näyttö on niin sanotusti maksimisääntelyä eli jäsenvaltiot eivät voi vaatia asetuksessa mainittua enempää näytöksi siitä, että tavarat ovat lähteneet jäsenvaltiosta. Verohallinto on omassa ohjeessaan EU tavarakaupan arvonlisäverotus myös vahvistanut, että Suomessa tavaran kuljetus voidaan edelleen todentaa kuten ennen sääntelyä.

Jäsenvaltiot voivat itse päättää vaatimuksistaan kuljetuksen näyttöön liittyen. Jos ulkomainen kauppakumppani vaatii oman jäsenvaltionsa verohallintonsa vaatimusten täyttämiseksi lisänäyttöä tavaran kuljetuksesta Suomeen, asetus antaa useita mahdollisuuksia näytön järjestämiselle. Suomalaisten ulkomailla ALV-rekisteröityneiden yhtiöiden on myös hyvä selvittää eri maissa olevat vaatimukset kyseisistä maista.