Venäjän presidentinvaalit – hallitusvalinnat viestivät geopolitiikan ja talouden suunnista
Vladimir Putinin tähän asti merkittävimmässä, kansakunnan tilaa käsitelleessä, kampanjapuheessa 1. maaliskuuta päähuomion varasti käynnissä oleva asejärjestelmien kehitysohjelma. Vähemmälle huomiolle jäi puheen taloutta käsitellyt osuus. Suuri kysymys Venäjän talouden ja kaupan kehityksen osalta onkin, miten tasapaino geopolitiikan ja talouden välillä määritetään, eli pystyykö Venäjä uudistamaan talouttaan. Tähän liittyvä signaali saadaan viimeistään toukokuussa uuden hallituksen valinnan yhteydessä, bloggaa EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio.
Putinin maaliskuun alun puhe palveli mahdollisten ulkopoliittisten signaalien lisäksi erityisesti hänen vaalikampanjassaan käyttämää iskulausetta ”vahva presidentti, vahva Venäjä”. Puheen ensimmäisessä osassa hän toi esiin Venäjän pyrkimykset taloutensa uudistamiseen. Tähän liittyviä toimia olisivat muun muassa suurkaupunkien infrastruktuurin uudistaminen digitalisaation avulla, valtionkapitalismin ja byrokratian vähentäminen sekä panostukset investointiasteen nostoon. Jälkimmäinen osa taas käsitteli Venäjän panostuksia asejärjestelmien kehittämiseen, voimapolitiikkaa ja geopoliittista asemaa. Yhteenvetona Putin viestitti, että vaikka Venäjä panostaa tulevaisuudessa teknologian ja digitalisaation kehittämiseen sekä investointeihin, on toisaalta turha luulla, että se tulisi tämän vastapainona luopumaan saavuttamastaan neuvotteluasemasta suurvaltojen joukossa.
Presidentinvaaleissa Putinin tavoitteena on voiton sijaan murskavoitto. Julkilausuttu numeraalinen tavoite on ns. 70-70, eli seitsemäänkymmeneen prosenttiin yltävä kannatus ja äänestysvilkkaus. Ensimmäinen on gallupien mukaan lähellä toteutua, jälkimmäinen taas voi muodostua haasteeksi ja etenkin kuudenkymmenen prosentin alle jäävä äänestysvilkkaus voitaisiin nähdä arvovaltatappiona. Vahvan Venäjän ohella äänestäjäkunnalle on jo aiemmin luvattu talouskasvua. Nykyinen hidas talouskasvu ei kuitenkaan näy kansalaisten kukkaroissa, vaan päinvastoin kuluttajien todellinen ostovoima on palannut vuosia taaksepäin 2000-luvulle. Tämä lisää painetta talouskasvua edistäviin toimiin.
Hallitusvalinnat toukokuussa
Presidentinvaaleja merkittävämpi signaali Venäjän tulevista painopisteistä on pääministerin ja hallituksen nimittäminen toukokuussa. Nämä nimitykset antavat signaalin siitä, miten vahvasti talouden uudistukset painottuvat geopolitiikan harjoittamisen rinnalla.
Venäläisasiantuntijat ennustavat pääministeri Medvedevin jatkavan virassaan noin 60-70 prosenttisella todennäköisyydellä. Hänen ansiokseen luetaan muun muassa Venäjän talouden palauttaminen kasvuraiteelle. Medvedevin ja nykyhallituksen jatko ilman merkittäviä kokoonpanomuutoksia tarkoittaisi talouden osalta käytännössä niin sanotun vakauspolitiikan jatkumista. Tämä pitäisi sisällään mahdollisen eläke- ja verouudistuksen sekä digitalisaation edistämistä tukevia toimia. Nykyinen öljynhinta riittäisi tasapainottamaan valtionbudjetin jo tänä vuonna ja tarjoaisi näin täysin selviytymiskelpoisen mahdollisuuden lykätä monella tapaa haastaviksi koettuja reformeja.
Vaihtoehtoisten pääministerikandidaattien ykköspaikkaa venäläisasiantuntijoiden veikkauksissa pitää keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina. Venäläisasiantuntijat arvelevat hänen tulevan nimitetyksi 20-30 prosenttisella todennäköisyydellä. Hän on paitsi erittäin pätevä ja tulosnäyttöjä omaava keskuspankkiiri (Euroopan parhaaksikin valittu), myös talousliberaali ja presidentti Putinin luotettu. Hänen valintansa pääministeriksi perustuisi talousnäyttöihin sekä tahtotilaan ja kykyyn edetä uudistusten tiellä.
Pääministerivalintojen ulkopuolella huomionarvoinen henkilö talouden uudistusten näkökulmasta on myös 35-vuotias talouskehitysministeri Maksim Oreshkin. Hän edustaa nykyhallituksessa uudistusmielisiä voimia talouden saralla ja nousu arvoasteikossa signaloisi samalla näiden asioiden painoarvon kasvua. Huomionarvoista tulee olemaan ex-finanssiministeri Aleksey Kudrinin mahdollinen tuleva rooli hallinnossa. Kudrin on tunnettu talousliberaali ja presidentin talousneuvonantaja. Putinille viime vuonna toimitettu liberaali talousuudistusohjelma on hänen käsikirjoittamansa ja siinä tähdätään liiketoimintaympäristö kuntoon saattamalla investointivetoiseen kasvuun 2020-luvulla.
Suomen Venäjä-kaupan kasvu jatkunee tulevina vuosina, tosin viime vuotta hitaampana. Nopeampi kasvu edellyttäisi nykyistä vahvempaa investointivetoista kasvua. Tuottavuuden kehittämiselle, tuotannon modernisoinnille ja digitalisaatiolle tilausta luo muun muassa Venäjän nopeasti vähenevä työikäinen väestö. Tästä huolimatta uudistusten läpivienti on yhä suuri kysymysmerkki. Tässä kehityksessä geopolitiikalla on myös oma roolinsa, joka vaikuttaa merkittävästi Venäjän integroitumiseen osaksi maailmantaloutta. Voimapolitiikan ja talousuudistusten yhdistäminen on siis yhä katsomaton kortti.