Vieltojärvi bloggaa: Korkeakouluvision hyvät tavoitteet karkaamassa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen julkaisemasta ammattikorkeakoulubarometristä käy ilmi, että ammattikorkeakoulujen johto ei usko korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiksi on asetettu muun muassa, että vuoteen 2030 mennessä puolet nuorten ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon ja TKI-investointien osuus bruttokansantuotteesta nousisi 4 prosenttiin.

Peräti kaksi kolmasosaa barometrin vastaajista epäilee TKI-tavoitteen saavuttamista, ja puolet vastaajista pitää korkeakoulututkintoa puolelle ikäluokasta epärealistisena.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta ehdottomasti tavoittelemisen arvoisia. On sinänsä helppo olla ammattikorkeakoulujen johdon kanssa samaa mieltä siitä, että tavoitteiden saavuttaminen ei tällä hetkellä näytä kovin todennäköiseltä. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, ja nyt onkin korkea aika kääriä hihat ja alkaa etsimään toimenpiteitä, joilla tavoitteet saavutetaan.

Jopa 39 prosenttia ammattikorkeakoulubarometrin vastaajista pitää tutkintotavoitteen saavuttamisen kannalta haasteena opiskelijoiden lähtötasoa. Tämä on keskeisin syy myös sille, miksi EK tavoitteli ennen edellisiä eduskuntavaaleja hallitusohjelmaan kirjausta peruskoulun osaamistakuusta. PISA-tuloksissa näkyvä osaamistason lasku välittyy peruskoulun jälkeen toiselle asteelle ja myöhemmin korkeakouluihin. Osaamiseen jääneitä aukkoja ei pystytä myöhemmässä vaiheessa enää paikkaamaan, vaan lopputuloksena on haasteet selviytyä opinnoissa. Tämä lienee yksi selittävä tekijä myös keskeytyksille niin ammatillisessa koulutuksessa kuin myöhemmin korkeakoulutuksessakin.

Tavoitteet toisen asteen tutkinnosta koko ikäluokalle ja korkeakoulututkinnosta puolelle ikäluokasta on helppo allekirjoittaa, mutta mahdoton saavuttaa ilman kunnossa olevaa perustaa. Tutkintotavoitteiden nostaminen korkeakouluissa tai oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle ei auta, jos hakijoiden pohjaosaaminen ei ole kunnossa.

Osaavan työvoiman saatavuus on ollut jo pitkään yksi merkittävimpiä kasvun esteitä yrityksille, eikä mikään viittaa siihen, että tilanne olisi helpottamassa. Päinvastoin. Väestökehitys tulee jatkossa entisestään pahentamaan osaajapulaa, mikäli emme onnistu kehittämään koulutuksen laatua kautta koko koulutusjärjestelmän, ja tekemään Suomesta entistä houkuttelevampaa paikkaa kansainvälisille osaajille. Pohja osaamiselle luodaan peruskoulussa. Tämän pohjan mureneminen näkyy nyt ammattikorkeakoulujen johdolle.